TIETOISKUT
Heinäsirkat ja hepokatit
27.08.2003Suomen luonnon äänekkäimpiä hyönteisiä ovat varmaankin suorasiipiset, heinäsirkat ja hepokatit. Niiden konsertit ovat tunnusomainen osa loppukesän ja alkusyksyn äänimaisemaa.
Hepokatit ovat heinäsirkkoja suurempia, ja niiden tuntosarvet ovat pidemmät. Vain hepokattikoiraat osaavat äännellä. Ne hankaavat vasemman etusiiven alapinnalla olevaa hammasriviä oikean etusiiven takareunassa olevaa harjannetta vasten. Syntyvä siritys on erittäin korkea (4000- 100 000 Hz), ja tarkkakorvaisimmatkin ihmiset kuulevat hepokattien soitosta ainoastaan matalammat osat.
Heinäsirkat taas sirittävät tavallisesti hankaamalla takareiden sisäpinnassa olevaa nystyriviä etusiiven paksuja suonia vasten. Monien heinäsirkkalajien naaraatkin sirittävät. Heinäsirkkojen ääni on heikompaa ja keskimäärin matalampaa kuin hepokateilla.Heinäsirkkojen ”korvat” eli kuuloelimet sijaitsevat takaruumiin sivuilla. Hepokateilla ne ovat etusäärten yläosassa. Kuuloelimissä ääntä vastaanottavat rumpukalvot, mutta ne ovat usein kitiinikansien alla niin että päällepäin näkyvät yleensä vain kapeat raot etusäärten sivuilla.
Heinäsirkat ja hepokatit soittelevat houkutellen lajikumppaneitaan pariutumispuuhiin, ja siksi äänetkin ovat eri lajeilla erilaiset. Tauotukset, äänten korkeus, sirityksen nopeus ja kesto ja toistojen runsaus vaihtelevat, ja lisäksi eri lajit soittelevat eri vuorokauden aikoina ja erilaisissa lämpötiloissa. Tästä on hyötyä paitsi sirkoille ja hepokateille itselleen, myös tutkijoille, jotka voivat näin selvittää lajistoa helpommin kuin heinikon seassa puikkelehtivia soittoniekkoja pyydystellen.
Ravinnokseen heinäsirkat käyttävät yleensä tuoreita kasvin osia, kuten heiniä. Hepokatit taas ovat yleensä petoja, ja voivat syödä jopa pieniä heinäsirkkoja. Saalistaessaan hepokatit käyttävät etujalkojaan sekä pyyntiin että saaliin kiinnipitämiseen, mutta ne voivat pitää saaliseläintä suussakin, ja jopa kantaa sitä pitkiä matkoja. Vaikka useilla hepokateilla on hyvin kehittyneet siivet, ne ovat huonoja lentäjiä ja pelästyessään ne tavallisesti pudottautuvat maahan ja piiloutuvat kasvillisuuden sekaan matkien lehtiä tai ruohon kortta.
Videot OHJE
Feromonit - hajuvesien maailma
Hyönteisten näkö
Hyönteisten näkö
Hyönteisten suojavärit
Kalakoiraat huoltajina
Kalojen kylkiviiva-aisti
Kasvit puolustautuvat
Lintujen höyhenpuvun hoito
Lintujen soidinmenot
Miksi käärme lipoo kieltään?
Pajulinnut lähteneet talvehtimisalueilleen
Perhosen siivet
Puhetta lintujen jaloista
Sammakoiden ja rupikonnien syksy
Symmetria luonnossa
Varoitusvärit ja mimikry