Outi Hovatta

Tutkija luonnostaan

Kantasolututkimukseen ja hedelmöityshoitoihin erikoistunut professori Outi Hovatta sanoo, ettei oikeastaan ole kotoisin mistään ja olevansa kotonaan maailmalla. Hänen juurensa voi löytää Espoosta, Helsingistä ja Oulusta, mutta yhtä hyvin Lontoosta tai Tukholmasta. ”Ihmisen koti on siellä missä hänen ihmissuhteensa ovat”, sanoo Hovatta ja muistaa samalla: ”Ai niin, kävinhän minä viime viikolla Kaliforniassakin”. Hovatta lentää tämän tästä maailmalla järjestäviin seminaareihin ja tutkijakokouksiin kertomaan omalta osaltaan, missä kantasolututkimuksessa juuri nyt mennään.

Outi Hovatta on kantasolututkimuksen huippuja niin maailmalla kuin kotimaassaankin. Uransa hän on tehnyt lapsettomuushoitojen kehittäjänä ensin Suomessa Väestöliitossa ja sitten Tukholmassa Karoliinisessa instituutissa. ”Kun Outi tuli taloon lapsettomuuden hoidossa mentiin meillä huima askel eteenpäin”, sanoo hänen työtoverinsa Tukholmassa. Hovatta kehitti 1980-luvulla Suomessa muiden muassa mikroinjektiohoidon, jolla saatiin mullistavia tuloksia miehestä johtuvan lapsettomuuden hoidossa. Hovatta itse toteaa vaatimattomasti, että lapsettomuuden tutkimuksesta oli helppoa ja luontevaa jatkaa uraa kantasolututkijana. Tällä hetkellä hän työskentelee osan ajastaan Tukholmassa ja osan Tampereella uudessa tutkimuskeskuksessa, Regeassa.

Kanssaihmiset kuvailevat Outi Hovattaa pieneksi ja pippuriseksi naiseksi, joka pärjää ja pitää puolensa sangen miesvaltaisessa tutkijayhteisössä. Hovatan päivät kuluvatkin erilaisten anomusten teossa: apurahojen turvin tehdään kantasolututkimusta, jonka tulokset tulevat mullistamaan lääketieteen historian.

Kantasoluista voidaan kasvattaa ihmisen kaikkia soluja. Tällä hetkellä yritetään laboratorioissa valmistaa mahdollisimman puhtaita kantasolulinjoja, joista voitaisiin kehittää mm. uusia hermosoluja vaurioituneiden tilalle. Haaveena on, että nämä solut voitaisiin istuttaa ihmiseen, jolloin ne alkaisivat korjata vauriokohtaa. Onnistuessaan nämä visiot mullistaisivat MS-taudin, Alzheimerintaudin ja eri syistä johtuvien halvaantumisien hoidot. Myös sydänlihasvaurioiden hoito saa uuden käänteen siinä vaiheessa, kun kantasolututkimuksen tulokset tulevat kliiniseen käyttöön.

Outi Hovattaa kiinnostavat paitsi ihmisen solut myös kaikki se, mikä löytyy luonnosta. Kiireinen tutkija ehtii aina kuvata kokoelmiinsa harvinaisen kämmekän, aran pupujussin tai lokin uljaan liidon. Luontoa pitää kuitenkin kunnioittaa. Jos ihminen ei huomaa pusikossa piileskelevää jänistä Outin valokuvasta, on se Outille merkki siitä, ettei hän huomaa luonnosta mitään tärkeää. Täytyy osata katsoa lähelle, jotta näkisi laajasti. Tämä pätee sekä luontokuvauksessa että kantasolututkimuksessa.

Toimittaja Maarit Virkkula, tuottaja Ari Meriläinen, YLE Asiaohjelmat.