yle.fi


 

 

 
 

 

 
 

0-6 -vuotiaat: satuja ja tarinoita

XL_batman

Vauvaikä on kehityksen tärkein vaihe

Erik H. Erikssonin mukaan on erittäin tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvatuksi ja että hänen ympäristönsä on ennustettavissa ja odotusten mukainen. Tämä kokemus syntyy tunteesta, että yksilön tarpeet tulevat tyydytetyiksi ja hänen perustarpeistaan huolehditaan. Jos lapsen tarpeisiin vastataan epäjohdonmukaisesti tai epäsäännöllisesti, lapselle jää tunne epäluotettavasta maailmasta, eikä hänelle kehity luottamusta toisiin ihmisiin.

Elämänkaariteorian toinen vaihe on varhaislapsuus

Varhaislapsuudeksi katsotaan lapsen toinen ja kolmas elinvuosi, jolloin lapsessa herää yksilöllisyydentunne eli tunne omasta autonomiasta. Lapselta vaaditaan, että hän oppii hallitsemaan monia toimintoja. Onnistuminen oman ruumiin hallinnassa samoin kuin rohkaiseva suhtautuminen lapsen rajojen laajentumiseen muodostavat lapselle tällöin itsenäisyyden tunteen perustan.

Leikki-ikä on kolmas vaihe

Leikki-ikä kestää kolmivuotiaasta kuusivuotiaaksi, jolloin kielen, ajattelun ja motoriikan kehittyvät taidot vähentävät lapsen riippuvuutta hoitajista. Tällä ikäkaudella lapsi sisäistää ympäristön normeja, sääntöjä ja käyttäytymistapoja sekä muodostaa niistä omia psyykkisiä rakenteita.

Media rakentamassa lapsen minäkuvaa ja maailmankuvaa

Lapsen tapa oppia ja omaksua asioita vaatii konkretiaa. Uusia asioita käsitellään osana leikkiä ja roolinottoa. Leikki sallii lapselle mielikuvituksen käytön. Lasten leikeissä näkyy selkesti suosikkiohjelmien ja elokuvien vaikutukset. Virikkeet tulevat esiin kaikessa tekemisessä.
Usein pelätään median luovan lapsille vääriä malleja tai jopa tunne-elämän häiriöitä. Lapsen olisi kuitenkin hyvä kohdata vaikeita ja ristiriitaisia tilanteita, jotta minäkuva kehityisi. Media on osa ympäröivää todellisuutta, joka rakentaa lapsen minäkuvaa ja maailmankuvaa.
Pienet lapset vaativat useimmiten saada kuulla tutut kertomuksen yhä uudelleen ristiriidan läpi käymiseksi. Elokuvan tai television katselu ei ole vain passiivisia sijaiskokemusta, vaan eläytymistä ja mukana oloa, aktiivista merkityksen hakua välittömän kokemuksen ajan. Kokemuksia eletään yhä uudelleen niin päivän tarhaleikeissä kuin joskus yön painajaisunissakin.


Sadutus

Sadutus auttaa aikuisia lähestymään lasten maailmaa. Ohjeet sadutuksen tekemiseen.


Videot

Media tukee lapsen kehitystä
Psykologian tohtori Anu Mustonen pitää tärkeänä, että lapsi tuntee olonsa pienestä pitäen luottavaiseksi ja turvalliseksi.


Kolmevuotias lapsi havainnoi mediamaailman aivan totena
Anu Mustonen kertoo, että lapsi ryhtyy pienin erin hahmottamaan erilaisia faktan ja fiktion muotoja ja oppii erottamaan sadun ja toden rajat.


Median tulisi antaa lapselle mahdollisuus käsitellä tunteita
Erilaiset tunteet, kuten ilo, suru, viha, pelko, kateus ja onni elävät mediakokemuksissa. Psykologian tohtori Anu Mustonen pitää pienten lasten kohdalla tunnemaailman käsittelyä median ykköstehtävänä.


Uudestaan, katsotaan uudestaan!
Jos lapsi haluaa toistamiseen kuulla saman sadun, katsoa samaa videota tai lukea samaa kirjaa, ei hätä ole suuri. Anu Mustonen pitää ilmiötä tärkeänä lapsen kehitykselle, sillä lapsi käy läpi hänelle tärkeää asiaa kuluttamansa tarinan, sadun, videon tai kirjan kautta.


Disney-elokuvien sanoma
Ohjaaja ja käsikirjoittaja Pekka Lehtosaari Pop-Guru Oy:stä kertoo, että Disney-yhtiöt osaavat elokuvissaan osua ajankohtaisiin aiheisiin.


 
 

Poimintoja  

opepallo

Varkaat tiedon valtatiellä

Internet on kaikessa laajuudessaan sekä hyödyllisen että myös täysin tarpeettoman tiedon aarreaitta. Tiedon käyttämiseen on jokaisella ... Lue lisää