Ulkomainen tuontinauta katosi vähittäismyymälöiden lihatiskeiltä BSE-kohun alettua viime marraskuussa.
Tuotikanavat kuitenkin toimivat edelleen. Paitsi ravintolat, ennen kaikkea lihaa jalostava teollisuus tarvitsee ulkomaista lihaa.
MOT kartoittaa tuontinaudan matkaa Saksasta Suomeen ja lopulta vantaalaiseen lihatukkuun. Samalla selviää, että suomalaistuojilla on hyvät kauppayhteydet saksalaisteurastamoihin, joiden hankinta-alueilta on viime päivinä tavattu hullun lehmän tautia.

Suuren osan ulkomaisesta naudanlihasta kuluttajat syövät tietämättään joko työpaikkaruokana, makkaroissa tai lihajalosteissa.
Paljonpuhuttu ruokaketjun läpinäkyvyys on toistaiseksi pitkälle utopiaa. Ruuan alkuperän jäljitettävyys ei ohjelmassa tehdyissä testeissä toimi. Ongelmat alkavat, kun maahantuoja yksinkertaisesti kieltäytyy kertomasta lihan alkuperää, ja jatkuvat, kun suuren hampurilaisketjun pihvissä ovat iloisesti sekaisin sekä suomalainen että saksalainen naudanliha.

KÄSIKIRJOITUS

Lue käsikirjoitus tästä

LÄHDEAINEISTOA

Liite 1 Haastateltavana Enqvist.

Liite 2 Haastateltavana Janatuinen.

Liite 3 Haastateltavana Kristo.

Liite 4 Haastateltavana Laaksonen.

Liite 5 Haastateltavana Mäki-Petäys.

Liite 6 Haastateltavana Pakkala.

Liite 7 Haastateltavana Väänänen.

Liite 8 Haastateltavana Palo.

Liite 9 Haastateltavana Peltola.

Liite 10 Haastateltavana Sairanen.

Tilastoja:

Liite 11 Lihatilastoja