 |
|
|
RADIO SIXDEGREESISSÄ 12.4.2006 PÄIVÄN TEEMANA OLI PÄÄSIÄINEN JA VIA CRUCIS –PASSIODRAAMA
Radio SixDegreesin Mundo-ohjelman vieraaksi saapui Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtava kappalainen Auvo Naukkarinen, joka on myös Via Crucis – Ristin Tien Tuki Ry:n puheenjohtaja. Ohjelman juonsi Kieng Vou. Mukana ohjelmanteossa oli myös Alexis Kouros.
Pääsiäinen on kristityn kirkkovuoden vanhin ja merkittävin juhla, jolla ei kuitenkaan ole vakiintuneita pyhäpäiviä toisin kuin esimerkiksi joululla. Kieng pisti heti ohjelman alkuun tiukan kysymyksen ja pyysi Auvoa valottamaan asiaa.
Evankelisluterilaisen kirkon kanta kirkkovuoden keskeiseen kohokohtaan, juhlien juhlaan on selvä – pääsiäistä juhlitaan Kristuksen kuolleista nousemisen kunniaksi. Varhaisimmat tiedot pääsiäisen vietosta pohjautuvat 100-luvulle, jolloin viikoittaisen ylösnousemusjuhlan, sunnuntain, rinnalla alettiin viettää vuosittaista pääsiäisjuhlaa.
Pääsiäisen ajankohdasta kiisteltiin kuitenkin pitkään: Lopulta Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 päädyttiin siihen, että pääsiäispäivää vietetään ensimmäisenä sunnuntaina kevätpäiväntasauksen (21.3.) jälkeisen täydenkuun jälkeen. Näin ollen pääsiäispäivää vietetään aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Keskustelu jatkui vilkkaana, kun Kieng Naukkarisen avulla selvitti mm. mistä tulevat palmusunnuntaista alkavan hiljaisen viikon eli piinaviikon eri päivien erikoiset nimet. Kansanperinteessä kaikilla viikon päivillä on omat nimensä: palmusunnuntaita seuraa malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja pälkkäpääsiäinen. Nimien merkitykset ja selitykset vaihtelevat suomalaisessakin kansanperinteesä paikkakunnittain.
Naukkarinen kertoi myös luterilaisen ja ortodoksisen kirkon pääsiäisvieton eroista ja erilaisista pakanallisista taikauskoista, jotka eivät liity kirkkoon, mutta sitäkin tiukemmin suomalaiseen pääsiäisenviettotraditioon.
Yksi tällainen kiinteästi pääsiäisenviettoon liittyvä ei-kirkollinen tapa on pääsiäistervehdyksien lähettäminen. Tapa tuli Suomeen Ruotsista. Korttien esikuvina toimivat pääsiäiskirjeet, joita ruotsalaislapset 1800-luvulla jakoivat toisilleen: Ne olivat matkustuslupia ja -toivotuksia Kyöpelinvuorelle, salaiseen paikkaan, jossa noitien kuviteltiin asuvan. Ensimmäiset pääsiäiskortit postitettiin Suomessa 1870-luvulla.
Pääsiäiskorteissa on tyypillisesti hyödynnetty uskonnollista kuvamaailmaa. Pääsiäiskorttien kuva-aiheita olivat myös kansanperinteeseen liittyvät aiheet, kuten noidat, pääsiäistontut, pääsiäismunien maalaaminen, pääsiäisvitsat, pupujussit ja pääsiäissuudelmat. Pääsiäissuudelmat olivat peräisin ortodokseilta, jotka antoivat ystävilleen taidokkaasti koristeltuja pääsiäissuudelmia antaen samalla suudelman poskelle. Munat puolestaan kuuluivat monien kansojen juhlariitteihin jo kauan ennen kristinuskon syntymistä. Kristillisessä perinteessä muna on ylösnousemuksen symboli - päältä katsoen kuollut, mutta sen sisältä murtautuu elämä.
Pääsiäiskeskustelun jälkeen Kieng ja Auvo Naukkarinen siirtyivät keskustelemaan Via Crucis – Ristin tie -passiodraamasta, joka esitetään lauantaina 11. kerran Helsingissä. Tämän vuoden Via Crucis – Ristin tie on hyvin perinteinen verrattuna edellisiin: se vie katsojan pääsiäiseen Raamatun evankeliumien, Mika Waltarin runojen ja näytelmää kuljettavien musiikkiosioiden, Bachin Matteus-passion, myötä. Passiodraaman taustaorganisaationa toimii Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry.
Takaisin Lähetykset verkossa -sivulle >>
|
|
|
|
|
|
