Musiikki kuvina

Eevil Stöö ja haikean lähdön tunnelmaa

kaikki.musiikista@yle.fi — Mon, 28 Jan 2013 12:32:44 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Rap-artisti Eevil Stöö, joka poistuu paikalta auringon kohotessa.

Missä kuva on otettu?

Bodomjärven lähettyvillä Espoossa.

Milloin kuva on otettu?

Kuva on otettu alkutalven viimeisimpinä lumettomina päivinä reilu vuosi sitten.

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Stöösni oli ennen tämän kuvan ottamista suorittanut järven rannalla rituaalin, jossa hän uhrasi yhden hiihtopipon. Tästä uupuneena hän palaa takaisin maan alle, aamukasteen ruohikolla vähentäen kitkaa laahaamiseltä.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Valo ja ryhti tekevät tämän kuvan.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Halusin haikean lähdön tunnelmaa.

-----------

Kuva on julkaistu aiemmin osana Basso-lehden 04/2011 juttua "Paha veli järjestelmä".
Toimittaja: Koko Hubara
Taitto: Nora Kolari
Konsepti: Miika Särmäkari

-----------

Tekniset faktat:

Kamera

Fuji GA645, keskikoon näpsykamera.

Objektiivi

Kiinteä 60mm:n linssi.

Kuvattu

"Filminä luultavasti Kodakin 400. Jouduin ikävästi tappelemaan kameran kanssa edellisenä yönä, enkä ollut edes 100% varma toimisiko se Bodomjärvellä. Onneksi toimi."

"Kaikkialla soi country"

kaikki.musiikista@yle.fi — Tue, 22 Jan 2013 18:31:33 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Birch Jones, cowboy, karjatilallinen ja hevosten kasvattaja.

Missä kuva on otettu?

Bitter Creek Ranchilla Luoteis-Texasissa.

Milloin kuva on otettu?

Otin kuvan viimeisimmällä kuvausmatkallani Yhdysvaltoihin, 31.10.2012. On lounasaika ja aurinko jo niin korkealla, että takin voi heittää pois. Aamun lempeä valo on jo tiessään.

“ Kuva on vähän surumielinen, kuten country-laulut niin usein ovat.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Olen kuvannut cowboy-kulttuuria vuodesta 2010 eri puolilla Yhdysvaltoja. Aiemmin en juurikaan pitänyt country-musiikista, vaikka olin sitä aika paljon kuullutkin. Poikkeuksen teki lähinnä bluegrass. Olin huolissani siitä mitä mielenterveydelleni tapahtuisi, jos joutuisin kuuntelemaan valittavaäänisiä miehiä ja jodlaavia naisia viikkokaupalla. Siedätyshoitokuuntelulla oli laihat tulokset.

Tähän mennessä olen viettänyt yhdeksän viikkoa karjatiloilla, ihmisten nurkissa, rodeoiden kulisseissa, pikkukaupunkien kuppiloissa sekä ajellen autolla pitkin ja poikin maaseutua. Kaikkialla soi country. Ja se kuulostaa hyvälle. Musiikkimaussani on tapahtunut peruuttamaton muutos. Nykyisin kuuntelen lähinnä countrya.

Olin tämän kuvan ottohetkellä itselleni uudella alueella, Teksasissa. Minulla oli vaikeuksia löytää karjatiloja, joihin pääsisin kuvaamaan. Olin juuri päättänyt jatkaa matkaa etelään ja tankkasin autoani, kun Birch soitti ja toivotti tervetulleeksi tilalleen. Kuvasin hänen luonaan yhden illan ja aamun. Vierailuni päätteeksi hän halusi viedä minut tilansa korkeimmalle kohdalle, josta avautuu näkymä paitsi hänen mailleen, myös Palo Duron kanjoniin. Kuvasin näkymät kuuliaisesti ja ohimennen myös hänet nojailemassa autoonsa, tilansa maita katsellen.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Kuva on minusta samalla kliseinen ja uusi. Siinä on cowboyn kaikki tunnusmerkit, hevonen vain on vaihtunut valkeaan pick-uppiin. Pidän kuvan tunnelmasta, hiljaisuudesta ja siitä, että kuvan henkilö on kääntynyt meistä poispäin, emmekä näe mitä hän katsoo. Kuva on vähän surumielinen, kuten country-laulut niin usein ovat. Haikaillaan vanhoja aikoja ja lauletaan pettymyksistä rakkaudessa, mutta myös avarista maisemista ja tyttöjen kanssa sorateillä kruisailusta. Useammankin artistin suurin haave tuntuu olevan tällaisella retkellä auton juuttuminen hiekkaan.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

En tavoitellut mitään erityistä tunnelmaa, tallensin vain sen minkä näin.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5D Mark II

Objektiivi

EF 17–40 mm

Kuvattu

40mm, f4.5, 1/2000sek, ISO200

Napatanssijamies

kaikki.musiikista@yle.fi — Sat, 19 Jan 2013 10:47:05 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Napatanssijamies.

Missä kuva on otettu?

Kuva on otettu Turkissa.

Milloin kuva on otettu?

Lähdin joulupäivänä 2012 flunssaisena ja puolittain vastentahtoisena viettämään turkkilaista iltaa. Hyvin nopeasti päädyin kuvaamaan mielettömiä tanssijoita.

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Aluksi lavalle oli astellut turkkilaisia perinnetansseja esittäviä miehiä ja naisia. Heidän jälkeen lavalla oli naispuolinen napatanssija, mutta sitten esiin asteli illan mieletön miestähti päässään palavat kynttilät. Teknisesti kuvanottohetki oli vähän haastava, koska lavalla oli tosi pimeää ja kuvattava liikkui nopeasti.

“ Kuvaajan tehtäväksi jää tallentaa se tunnelma, jonka hän esitystä katsoessaan kokee.”

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Kuvasta tekee onnistuneen kuvattava itse. Monesti musiikkikuviin liittyy juuri se, että joku muu luo kuvalle tietyt puitteet kuten valaistuksen, asut ja asennot. Kuvaajan tehtäväksi jää tallentaa se tunnelma, jonka hän esitystä katsoessaan kokee.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Tanssijamies oli mielestäni salaperäinen, kiehtova ja eksoottinen. Tämän halusin myös näkyvän kuvassa. Lumoonnuin hänestä täysin.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5D Mark II

Objektiivi

70-200 mm

Kuvattu

f2.8, 1/160sek, ISO 3200

Lavarunoutta

kaikki.musiikista@yle.fi — Tue, 18 Dec 2012 20:42:41 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Kuvassa on rap-artisti ja äänisuunnittelija J Riskit aka Juha Potka.

Missä kuva on otettu?

Taidegalleria Jangvassa Uudenmaankadulla.

Milloin kuva on otettu?

Kuva on otettu maaliskuisena iltana vuonna 2009.

“ Kuvasta voi löytää paljon symboliikkaa, mutta jätän syvällisemmät tulkinnat katsojalle.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Hyvä ystäväni runoilija ja tuottaja Harri Hertell järjesti tuolloin ensimmäisiä sanataidetapahtumia Helsinki Poetry Connection -lavarunouskollektiivin nimissä. Harri pyysi minua dokumentoimaan Poetry Slam @ Jangva -tapahtumaa, ja konsepti vaikutti kiinnostavalta. Paikka oli todella täynnä ja tunnelma oli rento ja hyvällä tavalla latautunut. Tapahtumakuvauksissa on usein tasapainoiltava huomaamattomuuden ja toisaalta parhaan kuvauspaikan ja -hetken välillä. Intiimissä ja pienessä tilassa ei haluaisi häiritä yleisöä tai esiintyjiä kuvaamisella, joten vuorovaikutuksen luominen kuvattaviin on vaikeaa. Pelkästä sivustaseuraajan roolista voi kuitenkin välittyä etäinen ja irrallinen tunnelma.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Onnistuin mielestäni taltioimaan tilanteen intiimin tunnelman J Riskitin kurottaessa kohti spoteista lankeavia valokiiloja. Kuva on melko pelkistetty, sillä pidän selkeistä elementeistä ja melko formaalista sommittelusta. Kuvasta voi löytää paljon symboliikkaa, mutta jätän syvällisemmät tulkinnat katsojalle.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Sanoisin, että tässä tilanteessa tunnelma tavoitti minut. On jännittävää seurata tapahtumia keskittyneenä etsimen läpi, sillä olo on samaan aikaan oudolla tavalla ulkopuolinen ja kuitenkin intensiivisesti läsnäoleva. Jos kuvaan keikan, tanssi- tai teatteriesityksen, en todennäköisesti muista kokonaisuudesta jälkeenpäin paljoakaan.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5D

Objektiivi

Sigma 50mm f1.4

Kuvattu

f/2.8, 1/80sek, ISO 800

"Tuulenvire hiuksissa"

kaikki.musiikista@yle.fi — Sun, 16 Dec 2012 15:26:15 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Tiiu Helinä.

Missä kuva on otettu?

Flow-festivaaleilla 2012.

Milloin kuva on otettu?

Hieman tuulisena ja puolipilvisenä sunnuntaina 12.8. klo 17.11.

“ Tunnelma oli rauhallinen, iltapäivän lämpimässä syysvalossa lähes seesteinen.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Olen ollut varsin onnekas saadessani kuvata Flow:ssa jo kuutena vuotena peräkkäin. Mielestäni Flown oma kuvaajajoukko tuottaa maailman parhaat festarikuvat, ja siihen myös pyritään. Mukana on monen eri tyylin kuvaajia, mikä takaa mahdollisimman monipuolisen kuvatarjonnan.

Henkilökohtainen tyyli on vuosien saatossa toki mennyt eteenpäin ja paljolti myös täsmentynyt vain tiettyihin juttuihin. Tämänvuotinen tarkoitus oli, etten juurikaan kuvaa bändejä, mutta toki tiettyjä esiintyjiä kohtaan oli myös omaa kiinnostusta. Tiiu esiintyi Flown kilpailun kautta syntyneellä Wastelands-lavalla, jossa oli pyöreän lavan ympärille rakennettu istuma-katsomo. Lavan päällä komeili iso ilmalla täytetty valkoinen pallo. Lavalle oli tietoisesti valikoitu hieman rauhallisempaa kuunneltavaa. Kiireen keskellä oli hienoa päästä istuen rauhassa nauttimaan hyvästä musiikista.

Tiiu Helinä kuului niihin harvoihin tämänvuotisiin bändeihin, joita halusin itse käydä kuuntelemassa. Tunnelma oli rauhallinen, iltapäivän lämpimässä syysvalossa lähes seesteinen. Isompia artisteja kuvattaessa usein saa kuvata vain ensimmäiset kolme kappaletta, ja sen jälkeen kuvauksen on loputtava. Tässä tapauksessa sain irauhassa nauttia musiikista ilman kiirettä.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Kaunis ja hehkuva takavalo (ja laulaja) ja tuulenvire hiuksissa. Nämä sain hitaamalla suljinajalla jäämään vielä hieman liikkeeseen.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Katsomo oli aivan täynnä, ja vaikka minulla oli kuvia, joissa kohteet näkyivät ilman peittäviä elemettejä, tiivis tunnelma - niin esityksen kuin yleisön joukossa - välittyy tästä yleisön takaa otetusta kuvasta paljon paremmin. Jälkikäsittelyllä varjoja on hieman kylmennetty, jotta kultainen hehku laulajan ympärillä olisi voimakkaampi.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5D Mark III

Objektiivi

70-200mm f2.8

Kuvattu

200mm, f3.2, 1/60sek, ISO50

Heviä Nepalissa

kaikki.musiikista@yle.fi — Tue, 11 Dec 2012 18:41:02 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Kuvassa soittaa Sahil Risal bändistä nimeltä White.

Missä kuva on otettu?

Kathmandussa, Nepalissa

“Joskus hevikeikat saattavat keskeytyä poliisirynnäkköön, toisinaan taas sähkökatkokseen, joita Kathmandussa on päivittäin. Tästäkin harjoitushetkestä kehkeytyi lopulta akustinen, koska sähköt menivät poikki.”

Milloin kuva on otettu?

Kuva on otettu Jodi Bieberin Masterclass-kurssilla Kathmandussa marraskuussa 2010. Kurssille osallistui kymmenen suomalaista ja kymmenen paikallista valokuvaajaa. Jokaisen tuli valita joku yhteiskunnallinen aihe, jota seurata viikon ajan. Minä valitsin paikallisen hevimetalli-kulttuurin, koska se ei ole ensimmäinen asia, mitä Nepalista tulee mieleen.

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Kuva on otettu bändin kitaristin kotitalon ahtaassa kellarihuoneessa, jossa bändi treenasi. Hevimetalli ei ole yleisesti tunnettu musiikin laji Nepalissa, eikä pitkätukkaisia poikia juurikaan katukuvassa näy. Kerran poliisi otti kiinni bändin basistin ja leikkasi tämän tukan. Joskus hevikeikat saattavat keskeytyä poliisirynnäkköön, toisinaan taas sähkökatkokseen, joita Kathmandussa on päivittäin. Tästäkin harjoitushetkestä kehkeytyi lopulta akustinen, koska sähköt menivät poikki.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Mielestäni kuvasta välittyy soiton riemu ja energia. Rumpali nauttii silminnähden soittamisesta. Hän olikin bändin ilmeikkäin henkilö ja varasti helposti shown - tai ainakin valokuvaajan huomion.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Toivoin saavani rumpalin innon purkkiin.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5 D Mark II

Objektiivi

50mm

Kuvattu

f2,5, 1/80sek, luonnonvalo

"Viimeiset hetket ainokaisena"

kaikki.musiikista@yle.fi — Thu, 06 Dec 2012 11:43:20 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Kuvassa on vauhdikas Leevi-poikani nelivuotiaana ja hänen tarhassa askartelemansa naamari.

Missä kuva on otettu?

Pimeänä marraskuisena iltana kerrostalon pienessä makuuhuoneessa.

Milloin kuva on otettu?

Marraskuussa 2010, kun lunta ei ollut vielä maassa ja pikkuveljen laskettu aika alkoi olla käsillä. Viimeiset hetket ainokaisena.

“ Kuvasta voi aistia musiikin tuoman riemun. Lapsia kuvatessa toivoo vangitsevansa heidät aidoimmillaan ja aitous on tässä mielestäni saavutettu.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Kotona soi aina musiikki. Kun iltapesu ja -puuro on suoritettu, saattaa laittaa naamarin kasvoille ja hyppiä makkarissa musiikin tahtiin, rokata.

Monesti iltaisin rutiinien jälkeen tulee vielä päivän viimeinen energiapiikki. Puuron voimalla voi tehdä ninjapotkuja ja soittaa
ilmakitaraa, yhtä äaikaa. Leevi nauttii makuuhuoneessamme riehumisesta viimeisiä kertoja, sillä kohta siellä nukkuu iltaisin pikkuveli.
Ilman musiikkiakin voi riehua, sen voi kuulla pään sisällä. Kuvanottohetkellä taustalla soi jokin iskän sadoista rokkilevyistä.
Välillä kaadutaan sänkyyn nauramaan, välillä meinataan tulla pää edellä sängystä alas. Riehumista parhaimmillaan.
Lapsilla ei välttämättä ole minkäänlaista rytmitajua ja silti musiikki laittaa heidät hytkymään suuntaan ja toiseen.
Musiikki naurattaa ja saa rentoutumaan. Vatsassa oleville lapsille käsketään soittamaan musiikkia, kun vauva syntyy hän tunnistaa kappaleet ja

rauhoittuu. Musiikin voima on valloittava.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Kuvasta voi aistia musiikin tuoman riemun. Lapsia kuvatessa toivoo vangitsevansa heidät aidoimmillaan ja aitous on tässä mielestäni saavutettu.
Kuva huokuu lapseni luonnetta ja tämän kuvan perusteella hänen tuleva ammattinsa on ilmakitaristi.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Kun kuvaan salamalla, alleviivaan pimeyttä. Vaikka kuva on valoisa, ulkona vallitsevan pimeyden voi aistia. Tavoittelin hetken tallentamista. Sitä
tunnetta, jonka musiikki tekee, kun se tunkeutuu lapsen korviin. Seurasin melko pitkään poikani käyskentelyä. Kamera tekee tilanteesta helposti
showmaisen, hän alkaa esittää. Kun lapsille antaa aikaa, heillä on taito unohtaa kamera, ja sitten he antavat jälleen palaa.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5D Mark II

Objektiivi

EF 28mm

Kuvattu

f2.5, 1/200 sek, Speedlite 430EX

"Kalja virtasi ja aurinko paistoi"

kaikki.musiikista@yle.fi — Sat, 01 Dec 2012 18:55:12 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Ketkä ovat kuvan kohteena?

Punk-yhtye Melusaasteen laulaja ja yleisön jäsen.

Missä kuva on otettu?

Helsingin Kalasataman Konttiaukiolla.

Milloin kuva on otettu?

Alkukesästä 2012, Pajafesteillä. Tapahtumassa, jossa oli fillarin korjausta ja punk-musiikkia

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Iltapäivä oli melko rauhallinen. Tapahtuman järjestäjät tarjosivat apua fillarin korjaukseen ja punkki soi. Kalja virtasi ja aurinko paistoi. Oli kesän ensimmäisiä lämpimiä päiviä. Paikalle oli kokoontunut kuuntelijoita muutama kymmentä, mutta vain pari ihmistä antoi musiikin liikuttaa. Silminnähden humalainen mies heilui valtoimenaan ihmisten keskellä, bändin seassa ja ympäri pientä keikkatelttaa. Täysin humalan ja musiikin pauloissa. Esiintyvälle bändille, Melusaasteelle, moinen meininki osui mahtavasti. Bändi myös välillä muistutti yleisöä törpön litkimisestä ja riehumisesta, omalla näyttävällä esimerkillään.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Ruudussa näkyy se ensimmäisten aurinkoisten päivien tuoma huoleton helpotus: "Kesä on täällä". On taas mahdollisuus kokoontua yhteen, järjestää tapahtumia ja nauttia auringosta.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Katseltuani menoa hetken, tajusin erityisen päivän koittaneen. Se oli tärkeää tallentaa. Katukuvaus-projekti Helsinki Street piti minut aktiivisena kuvaamaan kaikkea.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5D mk II

Objektiivi

Canon EF 24-70mm f/2.8L

Kuvattu

70mm, f/5.6 ,1/2000s, ISO200

"Sattumat ovat parhaita hetkiä"

kaikki.musiikista@yle.fi — Fri, 23 Nov 2012 13:53:23 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

John Storgårds, Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestari.

Missä kuva on otettu?

Lokakuussa 2010 Nürnbergin Meistersingerhallessa.

“ Tarkkailin eri soittajia ja heidän liikkeitään kun he huojuivat puolelta toiselle. Näytti kuin he olisivat hiljaa tanssineet paikoillaan.”

Milloin kuva on otettu?

Matkustin neljä päivää Helsingin kaupunginorkesterin mukana heidän Saksan kiertueellaan. Kuvasin orkesteria konserttiharjoitusten aikana monumentaalisessa saksalaisessa konserttisalissa. Päivät olivat työn täyteisiä. Puitteet konserttisaleissa olivat huikeat ja keikka-aikataulu erittäin tiukka. Esitykset ehdittiin harjoitella läpi aina vain kerran ennen saman illan esitystä. Vapaahetkinäkin hotelllihuoneista kantautui käytävälle vaimeana soitinten virittelyä ja treenausta.

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Olin istahtanut katsomoon ja seurasin Storgårsin eleitä hänen ohjaillessaan orkesteria. Kuuntelin huumaantuneena, kuinka musiikki ympäröi minut, ja sai aistit herkistymään. Tarkkailin eri soittajia ja heidän liikkeitään kun he huojuivat puolelta toiselle. Näytti kuin he olisivat hiljaa tanssineet paikoillaan. Musiikki vyöryi eteenpäin kuin aallot hajotessaan kuohuen meren rantaan. Muistan hetken kauniina. Mieleni täyttyi kuvista ja tuntui kuin luonto olisi vahvasti läsnä. Orkesteri soitti Sibeliusta.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Kuvassa tapahtuu monta asiaa samanaikaisesti. Siinä on läsnä ääni ja hiljaisuus, jännite ja harmonia sekä mahtipontisuus ja rauha. Kapellimestari täyttää kuva-alan samoin kuin musiikki täyttää konserttisalin äärilaidasta toiseen. En osaa tulkita tai muistaa Storgårdsin eleen oikeaa merkitystä enää jälkikäteen, mutta minulle kuva kertoo jännittyneestä hetkestä ennen suurta purkausta. Koko orkesterin huomio on viritttynyt samaan pisteeseen.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Valitsin tämän kuvan muiden joukosta, koska kuulen siinä jännitteen ja voiman ja rauhan, joita oli läsnä myös musiikissa. En olisi osannut rajata tietoisesti kuvaa näin tiukasti. Sattumat ovat parhaita hetkiä.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5 D Mark II

Objektiivi

EF85mm f/1.2L USM

Kuvattu

f 2.0, 1/400 sek, ISO 1250

Legenda

kaikki.musiikista@yle.fi — Mon, 19 Nov 2012 19:57:23 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Ted Curson, edesmennyt trumpetisti ja jazz-legenda, joka soitti jokaisella Pori Jazz -festivaaleilla ensimmäisestä alkaen.

Missä kuva on otettu?

Cafe Jazz -klubilla Porissa.

“ Kävin ennen kuvausta läpi Tedistä otettuja arkistokuvia, ja suurimmassa osassa Ted puhalsi posket palloina
trumpettiinsa.”

Milloin kuva on otettu?

Kuva on otettu viime kesänä Pori Jazzin jälkeen, kolme kuukautta ennen hänen kuolemaansa. Tedistä haluttiin tehdä pitkästä aikaa henkilöjuttu Satakunnan Kansaan, sillä hänen ilmestymisensä kaupunkiin on porilaisille merkki kesästä ja festareista.

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Tapasin Tedin vain muutamia kertoja, mutta hän hurmasi minut täysin. Hän oli tavannut kaikki jazz-maailman kirkkaimmat tähdet, soittanut heidän
kanssaan, elänyt välillä kädestä suuhun ja samassa tienannut miljoonia. Ted kertoi elämäntarinaansa niin värikkäällä ja soljuvalla tavalla, että se oli
kuin elokuvan monologia. Kävin ennen kuvausta läpi Tedistä otettuja arkistokuvia, ja suurimmassa osassa Ted puhalsi posket palloina trumpettiinsa. Halusin ottaa jotain hieman suorempaa, vähän henkilökohtaisempaa. Lavan reunalta löytyi paikka, jossa kaksi ikkunaa valaisivat kohteen melkein kuin studiossa. Tedillä sattui vielä olemaan mustaa päällä.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Kuvasta tekee onnistuneen Ted itse. Hän oli täysin paljas kameran edessä. Hän näyttää avoimesti sekä vuosien tuoman kokemuksensa että
turmeltumattomana säilyneen poikamaisen veikeytensä. Minun ei tarvinnut kuin painaa nappia. Ilmeisesti Ted piti kuvasta myös, sillä seuraavana päivänä hän kutsui minut kotiinsa New Jerseyhyn (eli sinne, missä Tarja Halonenkin on yöpynyt) ja puhuin hänen vaimonsa kanssa puhelimessa.
Tapasimme silloin toista kertaa.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Intiimiä, mutta Ted vei sen askeleen pidemmälle. Ted menehtyi marraskuun alussa, ja kuvaa on sittemmin käytetty monessa muistokirjoituksessa. Olen onnellinen, että sain tavata hänet.

Tekniset faktat:

Kamera

Nikon D3s

Objektiivi

50mm f/1.4

Kuvattu

f/1.6, 1/200 sek, ISO 1000

"Musiikki pääsee suoraan käsiksi tunteisiimme"

kaikki.musiikista@yle.fi — Thu, 11 Oct 2012 15:17:53 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvassa?

Kuvassa on performanssitaiteilija Essi Kausalainen.

Missä kuva on otettu?

Kuva on otettu Kuopion lähellä järven jäällä. En kyllä muista minkä järven.

Milloin kuva on otettu?

Helmikuun kuudennen päivän aamuna vuonna 2009.

“Halusin löytää valokuvan, joka ei vain kuvaisi musiikin kuuntelemista, esittämistä tai muusikkoa, vaan muistuttaisi musiikin kuuntelemisen tapahtumaa.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Toimin still-kuvaajana ja autokuskina, kun ystäväni Essi kuvasi Kuopiossa videolle teostaan Winter Garden.

Pakkasta oli kymmenisen astetta. Lisäksi kuvaukset tehtiin keskellä järveä, jolla talvisin kulkee jäätie, ja avaralla paikalla tuuli oli täysin armoton.
Aamulla aikaisin olimme hakeneet kukat. Jo mennessä vähän arvelutti. Maisema ympärillä oli valkoinen ja säälimätön, minäkin palelin toppavaatteissani.

Kylmyydessä vaatteettoman ihmisen toimintakyky lakkaa hyvin nopeasti. Essi käveli videokameran editse muutaman kerran ja alkoi sitten täristä holtittomasti. Jouduimme lopettamaan aika lyhyeen, mutta video saatiin kuvattua. Jäällä ulkoilevat ihmiset pysähtyivät tuijottamaan kukkiin verhoutunutta naista.

Halusin löytää valokuvan, joka ei vain kuvaisi musiikin kuuntelemista, esittämistä tai muusikkoa, vaan muistuttaisi musiikin kuuntelemisen tapahtumaa. Valokuva on vahvasti sidoksissa normaaliin arkipäiväiseen tapaamme havainnoida, sillä se esittää enimmäkseen näkyjä entuudestaan tutusta visuaalisesta ympäristöstämme. Musiikki toimii toisella tavalla – se ikään kuin ohittaa kielen ja rationaalisen ajattelun ja pääsee suoraan käsiksi tunteisiimme.

Etsin valokuvaa, jonka pinta rikkoisi hierarkkisen maailmarakenteen, mutta abstraktit valokuvat ovat minusta sittenkin vähän tylsiä. Sitten löysin sattumalta tämän kuvan, joka toimii ainakin itselleni kuin musiikki: ilman ajattelua, suoraan tunteisiin.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Koska kyse on toisen taiteilijan teoksesta, tunnelmakin on hänen luomansa. Valitsemassani kuvassa on silti minulle tai valokuvaajuudelleni tyypillisiä piirteitä: keskeinen sommittelu ja henkilön kohtisuora asento kameraan nähden. Valitsin kuvan, jossa Essin silmät ovat kiinni, vaikka videoteoksessa sellaista ei ole. Suljetut silmät lisäävät oudon kukkaishahmon irrallisuutta ympäristöstään ja tekevät samaan aikaan hauraasta ja raa´asta tunnelmasta vielä moniselitteisemmän.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon EOS 5D

Objektiivi

Canon EF24-70 mm f/2.8L USM

Kuvattu

f/11, 1/250 s

"Intensiivinen ja keskittynyt hetki"

kaikki.musiikista@yle.fi — Mon, 08 Oct 2012 13:55:22 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Kuvassa on oululaisen bändin, Viisikon, laulaja.

Missä kuva on otettu?

Kuva on otettu Lepakkomiehessä Helsingissä 2.3.2012.

Milloin kuva on otettu?

Kuva on otettu joskus puolenyön jälkeen.

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Minulla ei ole tarkkaa käsitystä siitä missä vaiheessa keikkaa kuva on otettu. Olin sairastumassa kolmen viikon mittaisen kuvausmatkan viimeisenä päivänä. Olin harhaillut edelliset viikot ympäri Suomea, Helsingistä Rovaniemelle ja takaisin, tutkien ja ihmetellen tätä merkillistä maata. Seuraavat neljä päivää vietin ystäväni lattialla kovassa kuumeessa tuijottaen kattoa.

Kuva on otettu pienellä Yashican filmipokkarilla. Se roikkui käsivarrestani koko matkan ajan. Otin keikan aikana ehkä kymmenen kuvaa, painaen laukaisinta silloin tällöin, suunnittelematta tai harkitsematta mitään kuvan teknistä osa-aluetta.

“Kuva on otettu pienellä Yashican filmipokkarilla. Se roikkui käsivarrestani koko matkan ajan.”

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Ihailen muusikkoja todella paljon. On kiehtovaa, että hyvin erilaisten instrumenttien ja äänien yhdistelmillä voidaan luoda yhdessä jotain niin voimakasta kuin Viisikon tapauksessa. Mielestäni kuva tavoittaa intensiivisen ja keskittyneen hetken muuten hyvin hektiseltä keikalta.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Mielestäni on tärkeää laskeutua Lepakkomiehen kaltaisiin mataliin ja pimeisiin kellareihin, ja antaa ruumiinsa törmäillä toisiin musiikin ankarassa paahteessa. Antautuminen musiikille ja tanssille mahdollistaa jonkinlaisen ekstaattisen pyörteen, jota pidän todellisen rauhan tyyssijana.

Tämä kuva toimii minulle muistutuksena tuosta häilyvästä ja harvinaisesta tilasta.

Tekniset faktat:

Kamera

Yashica T3

Objektiivi

35mm f2.8

Kuvattu

Fuji Superia 400 -filmille

"Menneiden aikojen rokkistarojen runollisuutta"

kaikki.musiikista@yle.fi — Thu, 27 Sep 2012 14:44:11 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Tamperelainen muusikko Mister Teemu Markkula.

Missä kuva on otettu?

Markkulan kotona.

Milloin kuva on otettu?

Kesäkuussa 2011. Kuva tuli Markkulasta kertovaan henkilöjuttuun. En ollut aikaisemmin kuullut miehestä tai kuullut hänen muusiikkiaan. Ennen tapaamistani käväisin hänen Myspace-sivuilla, jotta tietäisin mistä on kyse.

“Olin todella otettu, kun eräs ystäväni kysyi nopeasti kuvan nähtyään, olinko vain ottanut omakuvan tekoviiksien kera.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Kuvasin Markkulaa ensin ulkona. Oli melko harmaa päivä ja valo oli aikamoista tuhnua, siispä suuntasimme sisätiloihin. Markkulan sängyn yläpuolella oli sininen lamppu ja sänky oli sopivasti ikkunan ääressä. Pyysin Markkulaa ottamaan jonkun soittimen mukaan kuvaan, en muista kumpi ehdotti Casiota. Markkula oli erittäin helppo kuvattava, hän elehti kameran edessä rauhallisesti ja tottuneen oloisesti.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Pidän jostain syystä kuvan sommittelusta todella paljon. Siinä on jotain rauhallista ja seesteistä, ja silti se, miten Markkula pitää Casiostaan kiinni tuo kuvaan hieman leikkisyyttä.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Olen kenties romantikko, sillä minua miellyttää eniten pehmeä muotoileva valo. Omaa silmääni miellyttävimmän tuloksen saan yleensä luonnonvalolla. Salamavaloillakin koitan välillä sohlata, mutta yleensä en ole lopputulokseen niin tyytyväinen. Markkulan kasvonpiirteet sopivat mielestäni tällaiseen hieman eteeriseen tunnelmaan. Keskisommittelu luo rauhallisuutta. Markkulassa on jotain menneiden aikojen rokkistarojen runollisuutta.

Olin todella otettu, kun eräs ystäväni kysyi nopeasti kuvan nähtyään, olinko vain ottanut omakuvan tekoviiksien kera.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon EOS 5D Mark II

Objektiivi

Canon EF 50mm f/1.2L USM

Kuvattu

f 1.2, 1/160 sek., ISO 500

Teknon tahtiin

kaikki.musiikista@yle.fi — Mon, 24 Sep 2012 17:00:08 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Ketkä ovat kuvan kohteena?

Kuvassa on Turun seurakunnan kaksi pappia tanssimassa kristillisen teknon tahtiin.

Missä kuva on otettu?

Kuva on otettu Turussa Mikaelinkirkossa järjestetyssä teknomessussa.

Milloin kuva on otettu?

Kuva on otettu 23. maaliskuuta 2012, heti teknon räjähdettyä soimaan. Nämä kaverit olivat ensimmäisinä "tanssilattialla".

“Tämä on se pop-musiikki ja uskonto, jonka minäkin muistan. Tämän kokemuksen
halusin nähdä myös linssin läpi.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Turun teknomessu oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ilmiö tuli Ruotsista, jossa tapahtumia järjestetään säännöllisesti.
Lähdin Turkuun katsomaan messua puhtaasta mielenkiinnosta. Olen aina pitänyt teknoa hyvänä keinona päästä lähemmäksi Jumalaa.

Kirkossa oli ensin tavallinen messu diskovalaistuksessa. Tämän jälkeen alkoi itse reivit. Kuva on otettu heti messun pitäjän aamenien jälkeen, kun tanssit alkoivat. Menin itsekin tanssimaan. Kuvasin samalla.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

En tiedä, onko kuva erityisen onnistunut, mutta tykkään pappien asenteesta.
Kuvasin paljon näitä kahta, koska he vaikuttivat tosi hyviltä tyypeiltä, ja selvästi tunsivat teknon sisällään.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Ystäväni Jantso Jokelin, joka oli kanssani kirkossa, muotoili asian näin:

"1990-luvun eurooppalainen tekno on jäänyt edustamaan minulle kadonnutta
paratiisia, josta meidät karkotettiin merkityksettömyyden laaksoon.
Barokkivaikutteiset synaviulut ja rastahiuksisten miesten lupaukset ikuisen
unelman toteutumisesta ovat elämäni ensimmäisiä pyhän kokemuksia.

Minun lapsuudessani teknoa esitettiin kaapu päällä, hohtava kypärä päässä
ja miekka vyöllä. Susanna Rahkamo ja Petri Kokko luistelivat humanoidien
ympäröimällä jäällä pyhinä kuin lumi ja savu.

Unissani puhki valottunut naisdruidi tuo käteeni lasikuulan, jossa on
maailmankaikkeus. Enkelit itkevät."

Tämä on se pop-musiikki ja uskonto, jonka minäkin muistan. Tämän kokemuksen
halusin nähdä myös linssin läpi.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon EOS 5D Mark ll

Objektiivi

35 mm f/1.4

Kuvattu

f/1.4, 1/320 sek, ISO 1600

"Pidän kuvan valaistuksesta ja hartaasta tunnelmasta"

kaikki.musiikista@yle.fi — Mon, 17 Sep 2012 12:04:16 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Johanna Tukiainen. Aloitin Tukiaisesta kertovan kuvasarjan tekemisen syksyllä 2011. Seurasin Johannaa keikoilla joulukuun ajan eri puolilla Suomea. Sarja on vielä kesken ja julkaisematon.

Missä kuva on otettu?

Tukiaisen keikalla Lohjan Lohi –baarissa.

Milloin kuva on otettu?

Joulukuun 14. päivä. klo 01:43. Lohjan keikka oli silloisen seuraamani GOOM-kiertueen viimeinen keikka ja Johanna alkoi olla jo väsynyt jatkuvaan keikkaelämään. Mukana kiersi myös Johannan sisko Julia, joka jättäytyi pois loppukiertueesta uupumuksen vuoksi.

“Minusta on mielenkiintoista näyttää Tukiainen välillä positiivisessa valossa.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Saavuin torstai-iltana Lohjalle pari tuntia etuajassa. Istuskelin baarissa ja hörpin kahvia aikani kuluksi. Johannan arvioima saapumisaika venähti tunnilla. Kun Johanna viimein saapui Lohjalle mukanaan sekalainen seurue Henna Kalinaisia ja viimeisimmän kauden BB-julkkiksia, show oli valmiina alkamaan. Kalinainen hermoistui Tukiaiselle takahuoneessa, kun tämä ei suostunut tarjoamaan raiderissa olleita kuohareitaan muulle seurueelle. Pienen kärhämän jälkeen keikka alkoi kuitenkin normaalisti. Johanna esitti pari omaa biisiään ja tanssiesityksen Hurtsin Wonderful Life -biisin tahtiin.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Pidän kuvan valaistuksesta ja hartaasta tunnelmasta, baarimiljööstä huolimatta. Minusta on mielenkiintoista näyttää Tukiainen välillä positiivisessa valossa. Kuvasarjassa tulevat esille Tukiaisen hyvät ja huonot puolet.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Halusin näyttää Tukiaisen välillä sellaisena, kuinka ajattelen hänen näkevän itsensä: ihailtuna ja tavoittamattomana julkkiksena. Kuvasin Johannan selän takaa, sillä halusin saada myös yleisön reaktion mukaan kuvaan. Johannan keikoilla on usein yllättävän kova fanitus ja meininki päällä, onhan Tukiainen kuitenkin ihan karismaattinen ja kokenut esiintyjä.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5D Mark II

Objektiivi

85mm, f/1.2 L

Kuvattu

f/2.5, 1/125 sek, ISO 1250

"Slaavilaista melankoliaa, surun ja ilon sekoittumista"

kaikki.musiikista@yle.fi — Wed, 12 Sep 2012 13:47:20 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Kuvassa on muusikko Pauli Hanhiniemi keväisessä yössä.

Missä kuva on otettu?

Kuva on otettu Paanajärven kylässä Vienan Karjalassa.

Milloin kuva on otettu?

Matkustin sekalaisen muusikoista ja taiteilijoista koostuneen ryhmän mukana Vienan Karjalassa keväällä 2012. Muusikot esiintyivät useissa paikoissa matkan aikana aina ihmisten kodeista konserttisaleihin ja pihamaihin. Kuva on otettu toukokuussa 2012, kun päivät sekoittuvat toisiinsa ja kelloon ei katsottu. Kaikki tapahtui aamuyön tunteina, siinä välissä, kun aurinko levähtää hetken taivaan rannan takana ennen seuraavaa päivää.

“Kuvassa ei ole rytmiä vaan tunnelmaa, jota musiikissakin usein arvostan. Kun kuulen koskettavan laulun, mietin miten voisin saada saman tunnelman ja intensiteetin valokuviini.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Otin kuvan aamuyöllä. Olimme menossa öiselle vierailulle ja odotimme vastausta hirsisen mökin sisältä. Valo oli mitä kaunein ja otin yhden kuvan Paulista odottamassa mökin edustalla. Päädyimme sisään taloon, meille tarjottiin teet ja Pauli päätyi soittamaan kitaraa. Kuvatessani halusin tallentaa kauniin valon ja merkillisen hetken. En suunnitellut vaan elin.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Kuvassa on samaa maagista tunnelmaa, jota koin kylässä ja matkaseurueessamme. Paulin kasvoilta näkyy jotain puhdasta ja riisuttua. Kuvat värit ovat kevätyön maalaamia ja sommitelma on pelkistetyn rauhallinen. En osaisi lavastaa tätä.

Kuvaan tiivistyy se tunnelma, jonka koin matkan aikana muusikoiden soittaessa ja laulaessa. Jotain slaavilaista melankoliaa, surun ja ilon sekoittumista, ristiriitaa, päällekkäisyyttä, itkun ja naurun vuorottelua, kauneutta ja rumuutta. Kylässä, joka ei yllä puhelinverkkoihin, saattoi solahtaa maailmaan jossa peiliin katsominen unohtui ja ihmisistä paljastui luonnollinen kauneus kaikkine likoineen ja ryppyineen. Olimme kenties jonkin aidon alkulähteillä.

Kuvassa ei ole rytmiä vaan tunnelmaa, jota musiikissakin usein arvostan. Kun kuulen koskettavan laulun, mietin miten voisin saada saman tunnelman ja intensiteetin valokuviini. Miten löytäisin omalla välineelläni kyvyn koskettaa toista ihmistä? Se on haaste.

Kuva näyttää Paulin eri tavalla kuin monet kuvat, joissa hän esittää musiikkia. Kuva kertoo kenties jotain muuta kuin vain esiintyvän taiteilijan, se kertoo myös ihmisestä sanoitusten takana. Kuvassa on jotain samanlaista tarinallisuutta, rosoisuutta ja arkisen kaunista kuten hänen musiikissaankin.

Matkan aikana arvostukseni muusikkoja kohtaan kasvoi. Huomasin olevani jopa vähän kateellinen musiikillisesti lahjakkaille ihmisille. He kantavat lahjakkuuttaan mukana aina minne tahansa menevät. He voivat tuottaa iloa ja kyyneleitä sekä jakaa tunnelmallisia hetkiä musiikin keinoin suoraan sydämestä sydämeen. Kuten nyt vaikkapa mummoille ja lapsille pienessä karjalaisessa kylässä. Se on taidetta.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Halusin tallentaa keväisen yön valon ja sen hetken johon sisältyi jotain taianomaista, odottavaa ja jollain tavalla epätodellisen elokuvallista.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon EOS 5D

Objektiivi

Canon EF 50 mm f/1.4 USM

Kuvattu

f1.4, 1/40 sek, ISO 400

"Ihmiset hyppivät, tanssivat ja crowdsurffasivat"

kaikki.musiikista@yle.fi — Mon, 10 Sep 2012 15:14:26 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Ketkä ovat kuvan kohteena?

The Black Lips -yhtyeen yleisö.

Missä kuva on otettu?

Kuudes Aisti -festivaalilla Helsingin Kalliossa.

Milloin kuva on otettu?

Olin kuvaamassa festivaalia ollessani kesätöissä Helsingin Sanomilla kesällä 2012. Tämä kuva on otettu lauantai-iltana 28.7. jolloin The Black Lips -yhtye esiintyi festivaalin päälavalla.

“Kuvanottohetkellä yritin ainoastaan osua kameran laukaisimeen ja pitää itseni pystyssä.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Tunnelma festivaaliyleisössä oli suurimman osan aikaa rauhallinen ja kenkiintuijotteleva. Yhdysvaltainen The Black Lips esiintyi lauantai-iltana ja sai yleisön vauhtiin ensimmäistä kertaa koko festivaalin aikana. Olin jo kuvannut bändiä sallitun kolmen kappaleen ajan ja lähdin hetkeksi lavan etuosasta sivummalle. Keikan edetessä meininki yltyi aika kaoottiseksi ja rynnin kamerareppuineni joukon keskelle riehumaan muiden mukana koko ajan kuvaten. Ihmiset hyppivät, tanssivat ja crowdsurffasivat. Velloin ihmismassan mukana ja kuvasin siihen asti, että oli pakko mennä sivummalle hengähtämään.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Tällaiset kuvat syntyvät sattumalta, mutta sattumaa voi ohjata luokseen olemalla tarpeeksi lähellä ja heittäytymällä kaaokseen mukaan. Lehteen valittiin kuva crowdsurffauksesta, mutta valitsin tämän kuvan, koska tässä kuvassa kaaoksesta löytyy jotain kaunista ja harrasta. Jotain sellaista, mihin musiikki joskus onnistuu viemään.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Kuvanottohetkellä yritin ainoastaan osua kameran laukaisimeen ja pitää itseni pystyssä. Ehkä taka-ajatuksena oli saada kuvaan tarttumaan tunne kaaoksesta humaltumisesta, johon yleisö kollektiivisesti vaipui.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon EOS 5D Mark ll

Objektiivi

Canon EF 24-105 mm f/4L IS USM

Kuvattu

f/13, 1/8 sek,salama kädessä

"Stadionin fiilis oli käsittämätön"

kaikki.musiikista@yle.fi — Fri, 07 Sep 2012 14:32:41 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Iron Maidenin laulaja Bruce Dickinson.

Missä kuva on otettu?

Kuva on Iron Maidenin keikalta Helsingin Olympiastadionilta.

Milloin kuva on otettu?

Kuva on kesältä 2008. Olin kuvannut koko päivän Iron Maidenin faneja ja keikan valmisteluja, käytännössä seurannut spektaakkelin syntyä. Ihmisiä oli tullut ympäri maailmaa, jotkut olivat kiertäneet vuosia bändin keikoilla. Odotimme muiden kuvaajien kanssa keikan alkua sisätiloissa, ennen kuin meidät ohjattiin väylää pitkin lavan ja yleisön väliin. Stadionin fiilis oli käsittämätön, uskollinen fanikunta oli pähkinöinä jo ennen keikan alkua.

“En tavoitellut mitään. Musiikki on niin isoa, että sitä on muutenkin vaikeaa saada ruutuun.”

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Kuva on otettu neljännen biisin alusta. Keikalta sai kuvata kolme biisiä (kuten usein on tapana), sen jälkeen kuvaajat ohjattiin pois stadionilta. Kävelimme kohti uloskäyntiä selkä bändiin päin ja tunsin yleisön tunnelmasta, että lavalla tapahtuu jotain. Käännyin katsomaan, näin Dickinsonin lipun kanssa lavalla ja otin yhden ruudun. Hetki oli pysäyttävä, kaiken humun keskellä täydellisen hiljainen.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Kuva tavoittaa maalauksellisuudessaan ehkä ihan häivähdyksen sitä eeppisyyttä, joka bändiin liittyy.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

En tavoitellut mitään. Musiikki on niin isoa, että sitä on muutenkin vaikeaa saada ruutuun. Yleensä ne kuvat, joissa on jotain tulevat silloin, kun ei ole juurikaan tavoittelua ilmassa. En ole oikeastaan koskaan vielä onnistunut välittämään oikeasti sitä kokemusta, joka sisällä syntyy. Tiedän, että se on mahdollista, siksi kuvaan.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 1D Mark II

Objektiivi

70-200mm

Kuvattu

f2.8, 1/ 250, Isot kaakossa.
Teknisesti kuva on sosetta, käsivaralta otettu

"Keskittymistä ja latautumista"

kaikki.musiikista@yle.fi — Fri, 07 Sep 2012 13:42:06 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Tänä vuonna 50-vuotista taiteilijauraansa juhliva Vesa-Matti Loiri.

Missä kuva on otettu?

Hyvinkäällä konserttisalin takahuoneen hiljaisuudessa.

“Kuva on henkilökuva, mutta se on myös kuvaus hetken tunnelmasta.”

Milloin kuva on otettu?

Lokakuussa 2007, Ivalo –kiertueella. Vaikka kuva on jo useamman vuoden takaa, sitä kysellään aina aika ajoin. Ajankohtainen kuvattava lisää myös kuvan ajankohtaisuutta.

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Muutama minuutti ennen keikan alkua takahuoneessa. Odottelua. Keskittymistä ja latautumista, luulisin.

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Tässä aiheen syvyys ja vahva energia lisäävät epäilemättä myös kuvan kiinnostavuutta. Vähemmän on enemmän, jos visuaalisista ratkaisuista puhutaan. Kuva on henkilökuva, mutta se on myös kuvaus hetken tunnelmasta. Äänettömässä tilassa soivat kiertueen koskettavat kappaleet kuten Miljoonasateen Olkinainen ja Juicen Pyhä toimitus.

Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?

Sain mahdollisuuden tehdä hortoilevaa ja tutkivaa kuvausta kahden konsertti-illan aikana. En tiennyt, mitä tavoittelin, mutta aika pian tämän kuvan synnyttyä ymmärsin kasata tavarani.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5D

Objektiivi

Kiinteä 50mm

Kuvattu

Laimeaa loisteputkivalaistusta tuli kiusaus sorkkia pienellä orjuutetulla salamalla. Teknisissä seikoissa piilee mielestäni vastenmielisyys. Yritän jättää ne taka-alalle.

"Kuvassa on jotakin iätöntä ja intensiivistä"

kaikki.musiikista@yle.fi — Thu, 23 Aug 2012 13:56:08 +0000

Toimittaja:

Joonas Josefsson

Kuka on kuvan kohteena?

Maija Vilkkumaa, kuvattu jokunen vuosi sitten levyn kantta ja promokuvia varten.

Missä ja milloin kuva on otettu?

Kuva on otettu Helsingissä 2008.

Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?

Kuva otettiin pitkän kuvauspäivän loppupuolella, enkä ole ihan varma onko sitä loppujen lopuksi koskaan käytetty missään. Kuva on luonnonvalossa otettu, aika myöhään illalla. Tehokeinona tässä on pitkä valotusaika. Tätä ennen olin kuvannut ns. varmat kuvat, ja uskalsin lähteä vähän kokeellisempaan suuntaan. En ole koskaan nähnyt kuvaa missään, ja itse levyn kansi oli graafisesti aika lailla eri linjoilla kuin mitä omat suosikkikuvani olivat, joten epäilen että aika iso osa päivän aikana otetuista kuvista makaa jossakin arkistojen pohjalla. Tämä mukaan lukien. Sellaista se välillä on!

Mikä kuvasta tekee mielestäsi onnistuneen?

Pidän kuvasta siksi, että siinä on jotakin iätöntä ja intensiivistä. Olen musiikinkuuntelijana suuri tarinankertojien ystävä (erityisesti tässä on mainittava Dave Lindholm ja Suzanne Vega), joten kuva, joka kertoo oman tarinansa tai saa katsojan kuvittelemaan sille tarinan, on aina mielestäni onnistunut kuva. Tässä on jotakin herkkyyttä myös, josta pidän.

Tekniset faktat:

Kamera

Canon 5D

Objektiivi

Canon EF 85mm f/1.8 USM

Kuvattu

f20, 1/6 s, ISO 400, manuaalinen valotustapa