Anatomiaa ja noloja tilanteita

MehiläinenOmana kouluaikanani sukupuolivalistuksesta huolehtivat biologian ja terveystiedon opettajat. Ja kyllä me oppilaat odotimmekin näitä tunteja: ei siksi, että olisimme itse tietoa kaivanneet vaan siksi, että opettajan nolous ”niistä” jutuista puhuttaessa oli niin hupaisaa.

Julmaa kyllä, mutta kertoo myös siitä, että seksivalistus aloitettiin auttamatta liian myöhään. Murrosikään mennessä me kaikki olimme itse aktiivisesti kartuttaneet tietojamme – monet myös taitojaan - kuka mitäkin kautta, pornolehtien, tv-ohjelmien ja elokuvien tai kavereiden kertoman perusteella.

Koulun seksivalistus tuohon aikaan tarkoitti anatomisia kaavakuvia miesten ja naisten sukuelimistä, kuukautiskierron vaiheiden läpikäymistä ja murrosiän hormonaalisten muutosten kuvausta.

Tämän päivän biologian kirjoissa on mukana edellisten lisäksi tietoa ainakin seksitaudeista. Edelleen seksi kuitenkin on ennen muuta fysiologinen ”juttu”, josta kerrotaan vähän samaan malliin kuin luonto-ohjelmissa kuvataan eläinten kosio- ja parittelumenoja.


Seksiä joka tuutista

Toisin kuin luonto-ohjelmissa, biologianopetuksessa ei sentään näytetä live-kuvaa ihmisten seksileikeistä. Sitäkin on kuitenkin yllin kyllin tarjolla koulun ulkopuolella, vaikkakin usein K-15 tai K-18 leimalla varustettuna.

Media tyrkyttää seksisävytteistä vihjailua ja ihan täyttä toimintaakin kyllästymiseen saakka. Se, joka ei halua, jota ei huvita tai joka ei osaa, on joukossa kummajainen.

Millaista tietoa oppilaille sitten pitäisi tarjota ja missä vaiheessa? Ei-toivottujen raskauksien ja nuorten sukupuolitautien määrä kertoo, että tiedoissa on puutteita, mutta mitä tarvitaan varoitusten perille menemiseksi? Ja mitä tarvitaan varoittelun lisäksi?

Onko edes koulun tehtävä opettaa kaikkea? Useimmat lapset kiinnostuvat seksuaalisuuteen liittyvistä asioista jo ennen kouluikää – mikä osuus seksivalistuksesta kuuluu kodeille?

Seksi on kuitenkin yksi tärkeä inhimillisen käyttäytymisen alue. Siihen pätevät samat toisten huomioon ottamisen ja kunnioittamisen säännöt kuin muuhunkin ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Ja niitä ainakin opetellaan jo ennen kouluikää.

Raili Löyttyniemi