Koulun tekstit julkisiksi - julkisuuskasvatusta tarvitaan

Nykynuoret kirjoittavat paljon. Kirjoittaminen on jees ja sitä tehdään vapaaehtoisesti - IRC-Galleriassa, mesessä, Facebookissa ja keskustelupalstoilla. Sen sijaan koulussa kirjoitettavat tekstit saatetaan kokea välttämättömänä pakkona, ilman että niillä on sen suurempaa yhteyttä oikeaan elämään. Auttaisiko, jos koulun teksteistä tehtäisiin julkisia? Tätä pohdittiin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien foorumissa Helsingissä.

Tekstien julkaisemisesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Maarit Jaakkola. Kuvakaappaus.Viestinnänopettaja Maarit Jaakkola Tampereen yliopistosta luennoi foorumissa julkisesta kirjoittamisesta. Koulu voi hänen mukaansa olla hyvillään niistä opettajista, jotka kannustavat oppilaitaan tuomaan töitänsä näkyviksi. Näin koulussa tehtävä arvokas työ ei jää vain koulun seinien sisäpuolelle.

Toki julkisuuteen liittyy myös pelkoja, eikä ole ollenkaan huono asia, jos mediakasvattajaa itseäänkin asia hämmentää. Julkisuuskasvatusta tarvitaan.

Yhdessä tietoa tuottamaan

Jaakkola korostaa, että julkisuuskasvatus tulisi nähdä osana kaikkia viestintätilanteita ja painopisteen tulisi olla vertaisoppimisessa. Olemme menossa kohti vertaisyhteiskuntaa, jossa kansalaisten välinen viestintä korostuu. Mediakasvatukseen tulisi sisällyttää kriittisen medialukutaidon ohella myös kriittisten produktiotaitojen opettamista.

Tietoa ei vain vastaanoteta ja kierrätetä, vaan siihen aina lisätään myös jotain omaa, sitä jalostetaan. Tärkeää olisi miettiä, mistä tieto on peräisin ja millaisessa kontekstissa tieto tuodaan esiin. Kun koulu tekee itseään näkyväksi esimerkiksi julkisten verkkolehtien kautta, mediakasvattajan eli opettajan vastuulla on selvittää lukijalle, että tekstit ovat oppilaiden harjoitustöitä ja keskeneräisiä.

Julkisuus voi helpottaa opettajan työtaakkaa

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien foorumissa keskusteltiin myös siitä, miten nuoret opettajat uupuvat jo seitsemässä vuodessa. Vertaistukea ei välttämättä ole saatavilla omasta koulusta, etenkin jos opettaja vastaa yksin oman aineensa opetuksesta.

Heidi Vaattovaara ja Sari Niinimäki. Kuva: Tiina Nuotio/YLEFoorumiin osallistuneet keskisuomalaiset äidinkielen opettajat Heidi Vaattovaara ja Sari Niinimäki selvisivät omista ensimmäisistä opevuosistaan omalla sitkeydellä ja kollegoiden tuen avulla. Nykyisinkin muiden opettajien tapaamiset ovat tärkeitä tilaisuuksia. Netin tarjoamaa vertaistukea Joutsan lukiossa opettava Niinimäki on hyödyntänyt ylioppilaskirjoitusten aikaan. Kynnys oman oppimateriaalin julkiseen jakamiseen oli kummallakin vielä ylittämättä.

Vertaistukea opettajille

Sosiaalinen media on helpottanut opettajien verkostoitumista ja materiaalien jakamista olennaisesti. Opettajille on olemassa erilaisia yhteisöjä, joissa mielellään annetaan apua sitä tarvitseville. Ohessa muutama linkki, lisää omasi kommenttikenttään.