yle.fi


  • Tekstikoko + | -

opettaja.tv

Sisältö


Persoona peliin



Keskustelun otsikot

Muunlaisia minäviestejä? (1.ohjelma)

Muunlaisia minäviestejä? (1.ohjelma)

Millaisia muita kuin ongelmaan tarttuvia minäviestejä on olemassa? Miksi minäviestit ovat tärkeitä ja hyviä opettajan/kasvattajan työkaluja?

Kommentit

Minäviestit

Hei

Minulle minäviesti- otsikkona oli outo, mutta katseltuani tv-ohjelman 1/6 avautui minulle käsitys siitä mitä minäviestillä tarkoitetaan.

Minäviestillä saa aikaa kunnioitusta, empatiaa ja tunteet ovat mukana tilanteessa. Tällaisella lähestymisellä ei provosoida opiskelijaa vaan käännetään asian käsittely minä-lähtöiseksi (miltä minusta opettajana tuntuu). Uskoisin, että minä-tavalla luodaan erilaista ilmapiiriä luokkaan ja opettajan laittaessa oman minänsä peliin hän saanee kunnioitusta.

Millaisia minäviestejä voisi käyttää jatkossa?
Sanna

katrinlaisia minäviestejä

Minäviestit ovat hyviä juuri siitä syystä kuin Sanna edellä kuvaili. En osaa lisätä Sannan mielipiteeseen mitään.

Voisivatko minäviestit kannustaa, lohduttaa, vapauttaa? Tarkoitan sitä, etteihän kyseessä tarvitse olla ongelma. Voihan opettaja kertoa minäviestillä iloisiakin asioita, jopa omia kommelluksiaan... tai sitten vaikeita asioita. Kerran puhuimme koulussa kuolemasta. Oppilaat eivät uskaltaneet puhua mitään. Kerroin heille omia kokemuksiani ja se vapautti luokan ja hekin alkoivat puhua. Huh, sepäs olikin tapaus, koska aiemmin heiltä oli kuollut luokkatoveri tapaturmaisesti. Minä en tietenkään tiennyt tästä mitään...
Olenkohan nyt aivan hakoteillä, kun vastaan näin Nina kysymykseesi?
Kokoavsti ajatukseni on ehkä se, että mitä enemmän antaa itsestään (tietyissä rajoissa tottakai), niin sitä enemmän saa oppilailta takaisin.

Vielä itsensä likoon laittamisesta

Hei!

Ainahan opettaja joutuu itsensä likoon laittamaan oppimistilanteessa. Oppijoiden syyttely ei tietysti ole mikään hedelmällinen tie edetä, mutta en usko myöskään siihen, että opettajan tuntemusten esittely kovinkaan paljon kehittää oppijoiden empatiataitoja.

Sinänsä uskon siihen, että kun opettaja on oma, aito itsensä myös oppimistilanteessa, se lisää luottamusta häneen ja sitä kautta edistää oppimista. Kunnioitus syntyy, jos siihen on, kokonaisuus huomioon ottaen, aihetta.

Terv. Liisa

Olen työssäni käyttänyt

Olen työssäni käyttänyt jo aiemmin minä-viestintää ja mielestäni se toimii ryhmästä ja oppijoista riippuen välillä oikeinkin hyvin. Kertomalla mitä tuntemuksia toisen toiminta minussa saa aikaan, herättää toivottavasti vastapuolen miettimään toimintansa vaikutuksia ja muuttamaan käyttäytymistä. Syyttely saa aikaan puolustusreaktion ja se ei tilannetta eteenpäin. Omassa työssäni aiemmin erityisopettajana ja tällä hetkellä opona, olen pyrkinyt herättelemään oppijoiden omaa ajattelua ja pohtimaan oman toimintansa vaikutuksia muihin.

Minä-viestinnän lisäksi käytän sinä-viestintää eli jos esimerkiksi pyydän hiljaisuutta luokkaan, en puhu monikossa olkaa hiljaa vaan sanon voisitko olla hiljaa tai ota kirjasta sivu 7 esiin. Viesti tuntuu silloin henkilökohtaisemmalta ja juuri minulle osoitetulta. Käytän myös usein sanaa ole hyvä, kun pyydän oppilasta tekemään jotakin. Esim. jos joudun vaihtamaan istumajärjestystä ja oppilas ei halua vaihtaa paikkaa, sanon "ole hyvä ja tule tänne istumaan. Tehoaa yllättävän hyvin.

-Pipsa

Minulle on hiukan

Minulle on hiukan epäselvää, mitä muita minäviestejä on olemassa kuin ongelmaan tarttuvia?
Olisi kiva saada esimerkkejä. Kannustava minäviesti? Lohduttava minäveisti?

Pipsalta oli hyvät vinkit, joita olen välillä itsekin toteuttanut, tuo yksikössä tai joskus passiivissa ("Noustaan ylös") puhuminen on tehokkaampaa viestintää, ja samoin ole hyvä - kehoitus.

Myönteisyyttä!

Olenpa iloinen, kun löysitte tuota myönteisyyttä minäviestintään! Juuri oikeaan suuntaan ajatuksenne ovat lähteneet sen suhteen, että ei minäviestinnän tosiaan tarvitse olla pelkästään ongelmiin tarttuvaa. Hyviä pointteja olette nostaneet jo esille. Jatketaan tästä!

Oli mukava kuulla ohjelmassa

Oli mukava kuulla ohjelmassa oppilaiden mielipiteitä. Opettajalta toivotaan, ettei hän ole liian kiltti, ja että opettaja määrää. Onhan se niin, että muutama oppilas ryhmässä riittää häiriön aiheuttajaksi. Tänä syksynä työssäni olen joutunut miettimään tosissaan, kuinka saan pienet tokaluokkalaiset välillä rauhoittumaan. Olen kokeillut erilaisia keinoja ja nyt aion alkaa kokeilemaan minä-viestintää eli kertomaan oppilaille, miltä minusta tuntuu. Toisaalta luulen, että sellaisella opettajalla, joka opettaa useamman vuoden peräkkäin samaa ryhmää, on helpompi omaksua omista tunteista kertominen. Olen huomannut jo, että sinä-viestit toimivat sekä opettajan kohtelias käyttäytyminen. Toivoisin ohjelmalta lisää vinkkejä pienten kanssa työskentelyyn.

Minäviesti perustelun työvälineenä

Kuten toisen kysymyksen alle jo kommentoin, en ole minäviesti-fani ongelmatilanteissa, vaan koen sen pikemminkin melko kädettömänä menettelytapana. Sen sijaan muihin tilanteisiin yhdistettynä se saattaisi toimiakin !
Heti ensimmäiseksi tulee mieleeni sellaiset tilanteet, joissa oppilaille on tarpeen selittää jotain, mitä ollaan tekemässä, luoda tavallaan alkuasetelma ja mielikuva tulevasta. Mikä olisikaan oivallisempi tapa kuin minäviesti ! Pääset kertomaan omista kokemuksistasi, peustelemaan näkemyksesi siitä, miksi juuri näin kannattaa edetä, eikä kukaan varmasti kyseenalaista menettelyä (ainakaan kovin helposti), sillä perustuuhan se ensikäden tietoon aiemmasta kokemuksesta. Näitä "aiempia kokemuksia" voi sitten tarpeen mukaan hieman muokata, jotta palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla kullakin hetkellä käsillä olevaa tilannetta...

Minäviesti vuorovaikutuksen välineenä

Marjo Kuusela, joka esiintyi sarjan 1. osassa, on koluttamassa meitä lahtelaisia rehtoreita. Erinomaisen hyödyllinen koulutus. Harjoittelimme minä-viestien käyttämistä vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Minäviestit toimivat myös aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa. Esim. rehtori-opettaja, opettaja-opettaja.
Jos minäviestit eivät tule luontevasti, niin tulee helposti syyllistävä olo. "Opelle tuli tästä paha mieli"-tyyliä karsastan.

minaviestin laajentamista

Katri oli pohtinut hienosti minaviestinnan mahdollisuuksia ja Pipsa puolestaan sen vaikutuksia. Sinaviestiakaan ei ole syyta toki unohtaa.

Itse olen kayttanyt minaviestintaa myos esimerkiksi kollektiivisesti nain: "Osaan olla hiljaa" . Jos oikein laajasti ymmarretaan viestinta/minaviestinta, niin opettajan oma kaunokirjan lukeminen lukutunnilla/lukuhetkessa viestittaa oppilaille, etta opettajakin arvostaa lukemista. Tama olisi siis sanatonta minaviestintaa.

Hallen heitti hyvän pointin

Hallen heitti hyvän pointin sanattomasta minä-viestinnästä; jo pelkästään opettajan esimerkki monissa eri tilanteissa heijastaa hänen asenteitaan, arvojaan ja tunteitaan eli toimii sanattomana minäviestinä. Ja tätähän kaikki opettajat tekevät koko ajan, tiedostamattaankin!

Tekeekö opettajat töitä iltaisin?

Tällainen kysymys kohtasi minua yläkoulun erityisluokan edessä. Olin mielestäni valmistellut kivan ja innostavan tunnin - ei niin innostavasta aiheesta. Ja kun vastaanotto oli "Tää on ihan perseestä", kerroin miten tylsältä se minusta tuntui. Sen ajan olisin voinut tehdä kotona jotakin muutakin. Oman "purkaukseni" jälkeen kävimme pitkän, hyvin rönsyilevän ja pedagogisesti loistavan keskustelun opettajan ammatista ja vastuusta aina kansakoulun historian alkumetreille saakka. Minäviesti sai aikaan hyvän opetushetken - tosin ei siitä aiheesta, josta oli tarkoitus!

Tosiaan

Enpä ole tullut ajatelleeksikaan minäviestiä muulta kuin ongelmatilanteiden kannalta. Minäviestejä käyttäen varmasti saa luotua luottamuksellisemmat ja tuttavallisemmat välit oppilaisiin. Onhan oppilaiden helpompi kertoa omia asioita opettajalle, joka on osoittautunut tutuksi ja tuntevaksi ihmiseksi. Nämä toisenlaiset minäviestit kyllä kuuluvat minun arkeeni.

voisikohan sekin olla

voisikohan sekin olla minäviestintää, kun opettaja pyytää oppilasta vaikkapa näin: "Näytä minulle, miten teit tuon matikanlaskun?" Tai ehkä tämä on ennemminkin positiivisen kannustuksen menetelmä...

Yleensä oppilaat ovat tosi otettuja saamastaan huomiosta ja meluisa tunti voi rauhoittua, kun luokan eteen tulee oppilastoveri esittelemään tuotostaan.

Minäviestin käyttö

Ensimmäisenä tuosta minä viestistä tuli mieleen se, että sen avulla ope kertoo tunteistaan "mua harmittaa kun ette oo tehnyt näitä kotitehtäviä tms.". Samaa mieltä olen edellisten kirjottajien kanssa siinä, ettei tämmöistä varmaan liiaksi tule käyttää, enkä kyllä itse ole paljoa käyttänytkään.

Minä viesti voisi varmaan olla myös omista ajatuksita tai kokemuksista kertomista. Esim. että "ajattelen että niin ja näin.." mitäs mieltä te olette? Varmaaan tähän minä-viestiin sisältyy jotain hiukan henkilökohtaista ja itsensä likoon laittamista, joka saattaa lähentää opettajaa oppilaisiin. Tämmöistä olen itse paljon käyttänyt ja on tuntunut luontevalta itselleni.

Saako opettaja palkkaa?

virpu wrote:

Tällainen kysymys kohtasi minua yläkoulun erityisluokan edessä. Olin mielestäni valmistellut kivan ja innostavan tunnin - ei niin innostavasta aiheesta. Ja kun vastaanotto oli "Tää on ihan perseestä", kerroin miten tylsältä se minusta tuntui. Sen ajan olisin voinut tehdä kotona jotakin muutakin. Oman "purkaukseni" jälkeen kävimme pitkän, hyvin rönsyilevän ja pedagogisesti loistavan keskustelun opettajan ammatista ja vastuusta aina kansakoulun historian alkumetreille saakka. Minäviesti sai aikaan hyvän opetushetken - tosin ei siitä aiheesta, josta oli tarkoitus!

Tämä oli aivan loistava esimerkki koulumaailmasta! Minulta on myös kysytty, että saanko minä palkkaa ;) 7.-9. erityisluokka on minullakin. Minulla oli viime vuonna vain yhdeksäsluokkalaisia ja vasta jälkeenpäin olen tajunnut arvostaa sitä, että vaikka hankalaa olikin ja selvitettävää ja paikattavaa löytyi, niin ysini suhtautuivat minuun ikäänkuin luottaen siihen, että autan heitä eteenpäin. He kipuilivat, mutta tajusivat, että opiskelevat itselleen ja minä voin siinä auttaa. Nyt tulee tosiaan kommenttia tyyliin "tää on perseestä", "saatsä tästä kiduttamisesta jotain kikcsejä", "voinko mä lähtee kotiin", "miksi sä kiusaat oppilaita" ja "ketä kiinnostaa". Ei tajuta sitä, että minulla on jo peruskoulun päättötodistus ja ei, en ole hakeutunut opettajaksi, koska haluan kiusata ihmisiä, kyllä, suunnittelen tunteja ja kyllä, kokeiden, aineiden ja tehtävien tarkastus illalla on tosiaan minun kotitehtäväni.

Tsemppiä kaikille! :)

nina-opeko wrote: Millaisia

nina-opeko wrote:

Millaisia muita kuin ongelmaan tarttuvia minäviestejä on olemassa? Miksi minäviestit ovat tärkeitä ja hyviä opettajan/kasvattajan työkaluja?

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Alla olevien sanojen tarkoituksena on estää koneellinen roskapostitus. Pahoittelemme lisävaivaa.

YLE TeemaOpetushallitus

Opettaja.tv:n uutiskirje