Johan Vilhelm Snellman (1806–1881)

Pääasia on täyttää velvollisuutensa
ja tehdä työtä, mikäli voimat riittävät.
Paha päivä menee menojaan
niin kuin hyväkin.”

J. V. Snellman



Merikapteenin pojasta yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi

Johan Vilhelm Snellman syntyi Ruotsissa, Tukholmassa 12.5.1806. Hänen isänsä oli merikapteeni. Lapsuuttaan Johan Vilhelm vietti Kokkolassa, jonne perhe Tukholmasta muutti.

Kun Johan Vilhelm oli vasta 8-vuotias, hänen äitinsä kuoli. Tämän vuoksi poika lähetettiin kouluun Ouluun, jossa hän asui tätinsä luona.

Jo 16-vuotiaana Snellmanista tuli ylioppilas. Opinnot Helsingin yliopistossakin sujuivat hyvin ja Snellman osallistui aktiivisesti myös opiskelijaelämään. Samoihin aikoihin yliopistossa opiskelivat myös mm. Elias Lönnrot ja J. L. Runeberg.

Lauantaiseura, jossa yliopistomiehet keskustelivat mm. politiikasta, taiteesta ja filosofiasta, oli Snellmanille tärkeä ajatustenvaihtopaikka. Filosofian kandidaatiksi Snellman valmistui 1831.

Kansallishengen luomisesta tärkeä tavoite

Snellman vastusti venäläistä hallintoa. Hänen kerrotaan myös olleen omapäinen ja kiivasluontoinen. Kun hän toimi yliopiston opettajana, hän halusi itse päättää, mitä opiskelijoille opettaisi. Tämän vuoksi hän joutui erimielisyyksiin yliopiston johdon kanssa ja erosi tehtävästään.

Vuonna 1839 Snellman lähti opiskelemaan Keski-Eurooppaan. Päämäärät alkoivat selkiintyä: hän halusi herättää suomalaisen kansallishengen. Vaikka sivistyneistö puhui ruotsia, hänen mielestään suomen kielestä olisi pitänyt tulla koulun ja virastojen kieli.

Snellman halusi myös edistää tavallisen kansan kouluttamista ja sivistämistä. Hän piti myös tärkeänä suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemista sekä oman rahan saamista.

Palattuaan ulkomailta Suomeen Snellman joutui huomaamaan, etteivät hänen aatteensa miellyttäneet kaikkia – varsinkaan venäläisiä vallanpitäjiä. Häntä pidettiin jopa vaarallisena kiihkoilijana, eikä hän saanut enää virkaa yliopistossa.

Sanomalehdet vaikuttamisen välineeksi

Snellman muutti Kuopioon, jossa hän toimi koulun rehtorina. Vuonna 1844 hän alkoi julkaista kahta lehteä, Maamiehen ystävää ja Saimaa. Maamiehen ystävä oli maan ainoa suomenkielinen sanomalehti ja se oli helppolukuisena tarkoitettu tavallisen kansan tietoja ja taitoja lisäämään.

Ruotsinkielisessä Saima-lehdessä käsiteltiin valtiollisia ja yhteiskunnallisia asioita, mm. kielikysymystä ja koululaitoksen suomalaistamista. Se herätti paljon närkästystä varsinkin arvostelun kohteeksi joutuneissa. Lehti joutui sensuurin kohteeksi ja määrättiin lakkautettavaksi. Snellmanin pyrkimykset saivat tämän jälkeenkin paljon kannatusta.

Perhe-elämää

Naimisiin Snellman meni 40-vuotiaana vasta 18-vuotiaan Johanna Vennbergin kanssa. Kerrotaan, että vaikka perhe oli Snellmanille tärkeä, hän käyttäytyi itsevaltiaan tavoin huolehtien lähes kaikista talon asioista ruuan tarjoilusta ikkunaverhojen kiinnittämiseen. Vaimo Johanna kuoli jo 29-vuotiaana, ja Snellman jäi leskenä kasvattamaan viittä pientä lasta.

Arvostusta ja vaikuttamismahdollisuuksia

Vuonna 1849 Snellman muutti Kuopiosta Helsinkiin. Aluksi hän ei saanut muuta työtä kuin konttoristin tehtävän kauppaliikkeessä. Vähitellen suhtautuminen Snellmaniin ja hänen aatteisiinsa kuitenkin muuttui myönteisemmäksi. Yliopiston professorin viran hän sai vuonna 1856.

Seitsemän vuotta myöhemmin keisari nimitti Snellmanin senaattoriksi, hallituksen jäseneksi ja Suomen valtiovarojen hoitajaksi. Hän sai aatelisarvon ja osallistui aateliston edustajana valtiopäiville, silloisen eduskunnan päätöksentekoon.

Tavoitteet toteutuvat

Snellmanin ansiosta suomen kieli määrättiin Suomessa tasavertaiseksi ruotsin kielen rinnalle vuonna 1863. Hän vaikutti myös siihen, että Suomi sai oman markan vuonna 1860. Snellmanin kuva onkin esiintynyt suomalaisissa seteleissä ja hänen patsaansa sijaitsee Suomen Pankin edustalla.

Johan Vilhelm Snellman kuoli Kirkkonummella 4.7.1881. Eläessään hän oli fennomaani – suomalaisuuden kannattaja, lehtimies, filosofi, professori, senaattori, talousmies, valtiopäivämies ja perheenisä. Ei ole ihme, että häntä pidetään Suomen suurimpana valtiomiehenä.

Lisää aiheesta

Video: Rakastaja-Snellman ja Johanna
Video: filosofi-Snellman
Video: Anarkisti-Snellman
Video: Patsas-Snellman
Audio: Suomen kulttuuri 1800- ja 1900-luvulla

Tehtävä: Mitä tiedät J.V. Snellmanista?

YLE Elävä arkisto

J.V. Snellman – kootut teokset 1–24

Aiheesta muualla

J.V. Snellman 200 -juhlasivusto

Snellman-peli

• Juhlapäivät-sivulle
• Opettaja.tv:n etusivulle