Linnut

Linnut ovat munivia selkärankaisia, joilla on höyhenpeitteinen keho. Valtaosa linnuista kykenee lentämään siivillään. Nokkaansa linnut käyttävät mm. syömiseen, pesäntekoon ja puolustautumiseen.

Videot

• Koskikara
  Tummanruskea, pieni pulleahko koskikara on ainoa lintu, jonka voi sanoa muuttavan talveksi Suomeen. Koskikara on karaistunut lintu, joka selviää kovistakin pakkasista.
• Faktaa pöllöistä
  Pöllöt kiehtovat ihmisiä, koska niitä näkee harvoin, mutta kuulee usein. Pöllöt ovat niin viisauden kuin tyhmyydenkin, niin tiedon kuin taikauskonkin symboleita. Siellä, missä myyriä on talven aikana ollut reilusti tarjolla, ovat pöllötkin hyvissä voimissa. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä.
• Vinkkejä ruokintapaikan lintujen seuraamiseen
  Talviruokinnasta saa enemmän irti, jos sitä seuraa. Ekolokeron juontaja Juha Laaksonen antaa vinkkejä lintujen talviruokintapaikan sijoittamiseen ja ruokintapaikan lintujen seuraamiseen.
• Huuhkaja on mainettaan hienompi lintu
  Huuhkaja on todellinen metsän kuningas. Voimistaan ja saalistustaidoistaan huolimatta huuhkajien elämä ei ole ollut helppoa. Ne ovat joutuneet kärsimään huonosta maineestaan.
• Haahkojen kevät
  Mustavalkeiden koirashaahkojen merellinen soidinmourunta on yksi kauneimmista äänimaailmoista, mitä luonnossa voi kuulla. Haahkat kertovat saariston keväästä ja kevään vimmasta.
• Miksi linnut parveutuvat?
  Parveutumisesta on hyötyä niin kokeneille kuin kokemattomille yksilöille. Iso joukko löytää ravintoa helpommin kuin yksinäinen lintu. Parvi suojaa myös petolinnuilta. Ongelmia ilmenee vasta, kun ravintoa ei ole enää tarpeeksi kaikille tarjolla.
• Vinkkejä lintujen ruokintapaikan sijaintiin
  Talviruokinnalla voi helpottaa lintujen talvehtimista. Hyvä ruokintapaikka on mm. suojassa tuulelta ja pedoilta.
• Kalasääski eli sääksi
  Kalasääski tai lyhyemmin sääksi on kalaravintoon erikoistunut petolintu, jota tavataan Suomessa vesien varsilla sekä sisämaassa että rannikolla. Kangasalan sääksikeskuksessa voi piilokojuista seurata sääksen saalistusta Sääksisäätiön ylläpitämillä kala-altailla Pohtiolammella. Syksyn tullen vesien jäätyessä sääkset lähtevät etelään, kuten suurin osa Suomen linnuista. Mutta kuinka sääksen matka taittuu?
• Lintujen talviruokinta
  Ekolokero-ohjelman Risto Salovaara ja Juha Laaksonen kertovat, mitä kaikkea lintujen talviruokintapaikalla voi tarjota.
• Lintuparvia on monenlaisia
  Parvia on monenlaisia: osa linnuista pysyttelee tiiviisti omissa parvissaan, osa muodostaa sekaparvia. Lintuparvien sisällä vallitsee usein selvä hierarkia, joten aikaa ei kulu turhaan kahinointiin. Vanhimmat, voimakkaimmat ja kokeneimmat linnut ovat etuoikeutetussa asemassa.
• Kirjosieppo
  Kirjosieppo on yleinen pönttölintulaji.
• Keväinen suo
  Monet linnut tulevat suolle jo ennen kuin lumet ovat sulaneet.
• Kaakkuri
  Ensimmäiset kaakkurit ilmestyvät, ennen kuin jäät ovat ehtineet sulaa.
• Hangon lintuasemalla
  Hangon lintuasemalla Haliaksella rengastetaan lintuja, lasketaan lepäilijöitä ja seurataan muuttoa. Käytännössä koko valoisa aika vietetään ulkona.
• Ekolokero kosteikossa
  Kosteikoissa elää oma monimuotoinen eliölajistonsa, josta varsinkin keväällä näkyvimpiä ja kuuluvimpia ovat naurulokit ja vesilinnut laajemmilla alueilla. Eikä kesäiltaakaan tarvitse viettää yksin.
• Luonto lähellä: Koskikara
  Koskikara elää virtaavien vesien äärellä. Se on harvinainen pesimälintu Suomessa.
• Ekolokero 5/6: Linnut lähtevät
  Parvikäyttäytymisestä on kiistattomia etuja. Vesien jäätyessä sääkset lähtevät etelään, mutta mikä niitä vetää pesimäaikana joukoittain Kangasalan Pohtiolammelle? Lk 7 - 9, BG.
• Luonto lähellä: Linnunpöntöt
  Linnunpöntöt kannattaa tarkistaa ja puhdistaa vuosittain. Pesäaineksessa muhivien loisten poistaminen tekee pöntöstä käyttökelpoisen asuinsijan sukupolvelta toiselle.

Audiot

• Maakuntalinnut: isokuovi (Nnumenius arquata)
  Isokuovi on Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu. Ääninäyte isokuovin laulusta.
• Maakuntalinnut: kalasääski, sääksi (Pandion haliaetus)
  Sääksi tai kalasääski on Kanta-Hämeen maakuntalintu. Ääninäyte.
• Maakuntalinnut: kiuru (Alauda arvensis)
  Kiuru on Keski-Pohjanmaan maakuntalintu. Ääninäyte kiurun laulusta.
• Maakuntalinnut: kuikka (Gavia arctica)
  Kuikka on Pohjois-Savon maakuntalintu. Ääninäyte kuikan laulusta.
• Maakuntalinnut: kurki (Grus grus)
  Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Ääninäyte kurjen laulusta.
• Maakuntalinnut: kuukkeli (Perisoreus infaustus)
  Kuukkeli on Kainuun ja Koillismaan maakuntalintu. Ääninäyte kuukkelin laulusta.
• Maakuntalinnut: käki (Cuculus canorus)
  Käki on Pohjois-Karjalan maakuntalintu. Ääninäyte käen kukunnasta.
• Maakuntalinnut: merikotka (Haliaeetus albicilla)
  Ahvenanmaan maakuntalintu on merikotka. Ääninäyte merikotkan laulusta.
• Maakuntalinnut: metso (Tetrao urogallus)
  Keski-Suomen maakuntalintu on metso. Ääninäyte metson laulusta.
• Maakuntalinnut: mustarastas (Turdus merula)
  Uudenmaan maakuntalintu on mustarastas. Ääninäyte mustarastaan laulusta.
• Maakuntalinnut: naakka (Corvus monedula)
  Naakka on Varsinais-Suomen maakuntalintu. Ääninäyte naakan laulusta.
• Maakuntalinnut: punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)
  Punatulkku on Kymenlaakson maakuntalintu. Äänitäyte punatulkun laulusta.
• Maakuntalinnut: riekko (Lagopus lagopus)
  Riekko on Peräpohjolan maakuntalintu. Ääninäyte riekon laulusta.
• Maakuntalinnut: satakieli (Luscinia luscinia)
  Satakieli on Etelä-Karjalan maakuntalintu. Ääninäyte satakielen laulusta.
• Maakuntalinnut: sinirinta (Luscinia svecica)
  Sinirinta on Lapin maakuntalintu. Ääninäyte sinirinnan laulusta.
• Maakuntalinnut: sinitiainen (Parus caeruleus)
  Sinitiainen on Satakunnan maakuntalintu. Ääninäyte sinitiaisen laulusta.
• Maakuntalinnut: tervapääsky (Apus apus)
  Tervapääsky on Pohjanmaan maakuntalintu. Ääninäyte tervapääskyn laulusta.
• Maakuntalinnut: valkoselkätikka (Denrocopos leucotos)
  Valkoselkätikka on Päijät-Hämeen maakuntalintu. Ääninäyte valkoselkätikan laulusta.
• Maakuntalinnut: västäräkki (Motacilla alba)
  Västäräkki on Pirkanmaan maakuntalintu. Ääninäyte västäräkin laulusta.

Tehtävät

• Kevään lintuja
  Tunnista muuttolinnut kuvauksien perusteella. Monivalintatehtävä.
• Suomaiseman lintuja
  Yhdistä suolla elävien lintujen nimet ja kuvat.
• Laulujoutsen
  Katso video laulujoutsenesta ja vastaa kysymyksiin. Monivalintatehtävä.
• Tunnista linnut
  Yhdistä lintujen nimet ja kuvat.
• Tunnista linnut
  Tunnista linnut kuvauksen perusteella. Monivalintatehtävä.
• Miksi linnut parveutuvat?
  Katso video lintujen parveutumisesta ja vastaa kysymyksiin.
• Kalasääski eli sääksi
  Katso video kalasääskestä ja vastaa kysymyksiin.
• Lintujen talviruokinta
  Miten lintuja tulisi ruokkia talvella? Valitse oikein/ väärin.
• Lintujen nokat ja ravinto
  Minkälaista ruokaa syödään minkäkinlaisella nokalla? Yhdistä kuvat ja niihin sopivat tekstit.
• Merimetso
  Katso video merimetsosta ja vastaa kysymykseen.
• Merimetso, harmaahaikara ja kyhmyjoutsen
  Yhdistä lintujen kuvat ja kuvaukset.
• Mikä lintu?
  Päättele kuvausten perusteella, mistä linnusta on kyse. Valitse oikea vaihtoehto.
• Kanahaukka
  Mitä tiedät kanahaukasta? Valitse oikea vaihtoehto.
• Etsi kymmenen muuttolintua
  Etsi sanasokkelosta kymmenen muuttolintua.
• Tunnista vaarojen lintuja
  Yhdistä linnun kuva ja nimi.
• Lintuvisa
  Katso video ja vastaa lintuaiheisiin kysymyksiin. Monivalintatehtävä.