Purjehduksessa on ensimmäisen kerran nykymallin mukaisesti kilpailtu Hollannissa. Sieltä kilpapurjehdus siirtyi kuningas Kaarle II mukana Englantiin 1500-luvun puolivälissä. Kaarle II oli karkotettuna Hollantiin.
Purjehdus oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa Pariisissa 1900. Kaikissa kisoissa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.
Purjehduskilpailut on usein järjestetty kaukana varsinaisesta olympiakaupungista. Sydneyssä kilpasatama oli aivan kaupungin sydämessä ja Ateenankin kilpasatama sijaitsi kisakaupungin vaikutuspiirissä.
Pekingin olympiaregatta järjestetään Qingdaon purjehduskeskuksessa. Purjehdussatama on mittavilla rakennustöillä tehty varta vasten kisoja varten. Moderni Qingdao sijaitsee Shandongin niemimaalla 650 kilometriä Pekingistä etelään ja on yksi Kiinan merkittävimmistä satamakaupungeista.
Olympiaohjelma vaihdellut
Vanhimpien vuosien olympiaregatoissa on nähty monenkirjavia kilpailuja. Vuonna 1900 purjehdittiin monessa luokassa kaksi eri kilpailua, joista molemmista jaettiin palkinnot.
Antwerpenissä 1920 Norja sai kumartamalla viisi ja Ruotsi yhden kultamitalin, kun kyseiseen luokkaan osallistui vain yksi vene. Myöhempi KOK:n jäsen Ernst Krogius miehistöineen voitti puolestaan Suomen olympiahistorian 'halvimman' mitalin Tukholmassa 1912 sijoittumalla kolmanneksi luokassa, jossa kilpaili kolme venettä.
Suomi on saavuttanut yhdeksästä olympiamitalistaan kuusi tutuilla Itämeren vesillä.
Olympialuokkien valikoima on vaihdellut suuresti vuosien aikana. Yleissuuntaus on ollut kohti kevyempiä ja halvempia veneitä, joissa on vähemmän miehistöä. Nykyisistä olympialuokista vanhin on Star, joka oli mukana jo vuonna 1932. Monet pitävät Staria arvostetuimpana luokkana.
Finnjollat tulivat ohjelmaan Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 ja saivat siksi nimensä Suomen mukaan. Suomen ensimmäinen olympiakulta tuli osuvasti juuri tässä luokassa. Sen tuojana oli Esko Rechardt ja vuosi oli 1980.
Sydneyssä 2000 uutena luokkana oli 49er, josta Thomas Johanson ja Jyrki Järvi toivat kultamitalin Suomeen. Tämä mitali on Suomen viimeisin olympiakulta kaikki lajit huomioon ottaen.
Ateenassa 2004 uutuus oli naisten kilpailuluokka Yngling, joka syrjäytti olympiaohjelmasta Solingin. Star-luokka taasen muutettiin avoimesta vain miehille tarkoitetuksi luokaksi.
Naisia on ollut mukana olympiaregatassa vuodesta 1900 lähtien, mutta ensimmäisen oman luokkansa naiset saivat vasta 1988. Sydneyssä 2000 kilpailtiin naisten ja miesten sarjojen lisäksi sekajoukkuein.
Olympialajina purjehduksen englanninkielinen nimi vaihtui vuonna 2000, kun yachting vaihtui sailingiksi.
Kilpailusääntöjä
Purjehduksen pistelaskua on selvennetty. Joskus voittajaa haettiin logaritmilaskennalla, mutta nykyisin sijoitukset saadaan suoraan laskemalla lähtöjen sijoitukset yhteen.
Kaikissa luokissa 49eriä lukuun ottamatta purjehditaan 11 lähtöä. Aikaa on varattu kuusi päivää ja kaksi varapäivää. 49erit purjehtivat 16 lähtöä samassa ajassa.
Lähdön voittaja saa yhden pisteen, kakkonen 2, kolmonen 3 jne. Loppujärjestys määräytyy yhteispisteiden perusteella. Viiden lähdön jälkeen huonoimman lähdön tulos poistetaan tuloksista. Yhdeksän lähdön jälkeen kahden huonoimman lähdön pisteet mitätöidään. Keskeyttäneille tai hylätyille tulee lähdön pistemääräksi lähdön veneiden määrä +1.
Purjehdusreitti käsittää myötä-, vasta- ja sivutuuliosuuksia. Reittiä vaihdellaan vallitsevien olosuhteiden mukaan.
Veneluokat
RS:X (purjelauta): yksi purjehtija
Finnjolla: yksi purjehtija
Laser Radial: yksi purjehtija
Laser: yksi purjehtija
470: kaksi purjehtijaa
49er: kaksi purjehtijaa
Tornado (katamaraani): kaksi purjehtijaa
Star (kölivene): kaksi purjehtijaa
Yngling (kölivene): kolme purjehtijaa
Urheilijakiintiö
Miehet 153
Naiset 137
Villi kortti 110
Lähde:
Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu
Hämäläinen Karo: Ateenasta Ateenaan – Nykyaikaisten olympialaisten kesäkisat
http://noc.fi (Suomen olympiakomitea)
http://www.olympic.org/ (Kansainvälinen olympiakomitea)
http://en.beijing2008.cn/ (Kisojen virallinen sivusto)