PORI
JAZZ FESTIVAALI VUODESTA 1966
Pori
Jazz on yli 30 vuotta ollut yksi suomalaisen kulttuurikesän
keskeisistä tekijöistä. Paikallisten jazzin harrastajien
pienestä ja kodikkaasta perhejuhlasta on keski-ikään
tultuaan muodostunut kaikenkattava rytmimusiikin ystävien tapaamispaikka.
Kuinka
tämä kaikki on ollut mahdollista uneliaassa Satakunnan
suistomaan kaupungissa? Miten Suomessa, jossa musiikkitilaisuuksia
ja muita tapahtumia järjestetään nykyään
joka niemessä, notkossa ja saarelmassa, voi suomalaiselle niin
vieras musiikinlaji kuin jazz säilyttää tenhonsa
läpi taloudellisten, ilmatieteellisten ja välillä
jopa kulttuuristen vaikeuksien?
Vuonna
1966 Kirjurinluodon pääkonsertissa oli 600 vannoutunutta
jazzin harrastajaa. Kesällä 2000 festivaalin tapahtumissa
kävi 130 000 erilaisin intressein liikkeellä olevaa kuulijaa
ja katselijaa.
Festivaalin
kolme vuosikymmentä jakautuu erilaisiin jaksoihin. Ensimmäiset
kolme vuotta olivat jazzin juhlaa jazzväelle. 1969 alkoi nopean
kasvun kausi, jonka aikana jazzväen rinnalle tuli muitakin
juhlijoita.
Ensimmäiset
vakavat talousongelmat orastivat 1970-luvun puolivälissä,
ja talouskriisi huipentui kolmen peräkkäisen vuoden sadekatastrofeihin
1977-79. Pori Jazzin jatko oli vaakalaudalla.
1980-luvun
kuluessa ohjelmistoa laajennettiin jatkuvasti jazzmusiikin ulkopuolelle,
ja vuosikymmenen jälkipuoliskolla törmättiin toiseen
kasautuvien taloudellisten tappioiden sumaan.
1990-luvulla
Pori Jazz on ollut koko rytmimusiikin katselmus, joka on kerännyt
yhä suurempia yleisömassoja. Suuri yleisö on äänestänyt
Pori Jazzin Suomen suosituimmaksi musiikkitapahtumaksi.
Pori
Jazzin kulttuuripoliittinen merkitys suomalaisen jazzmusiikin huimalle
nousulle ja jazzin harrastuksen kehitykselle kolmen vuosikymmenen
ajan on kiistaton.
Pori
Jazz oli Suomen ensimmäinen ja pitkään ainoa jazzmusiikille
pyhitetty festivaali. Suurimmillaan Pori Jazzin merkitys oli 1970-luvun
alkupuolella, jazzin vaaran vuosina, jolloin pop/rockmusiikki valtasi
nopeasti jazzin aseman edelläkävijöiden omana radikaaliksi
koettuna musiikkina ja hallitsi kohta lähes täydellisesti
kevyen musiikin näyttämöä. Tuolloin Pori Jazz
oli muutaman vuoden ajan Suomessa käytännössä
ainoa tilaisuus, jossa jazzyleisö sai kuulla omaa musiikkiaan
live-esityksinä huipputasolla. Pori Jazz ylläpiti jazzille
yleisöä, jolle vasta myöhemmin tuli lukuisia muitakin
tilaisuuksia kuulla omaa musiikkiaan.
Samalla
festivaali tarjosi suomalaisille jazzmuusikoille muuten harvinaisia
työtilaisuuksia heidän omalla alallaan. Pori Jazzissa
kotimaisilla muusikoilla oli myös mahdollisuus soittaa ulkomaisten
kollegojensa kanssa, saada näiltä vaikutteita ja antaakin
niitä, punnita kykyjään vieraita taustoja vasten
ja luoda tärkeitä kontakteja.
Tällä
hetkellä Pori Jazz on yksi Euroopan suurimmista jazzfestivaaleista
ja tapahtumasta taltioidut radio- ja tv-ohjelmat leviävät
Suomen lisäksi useisiin maihin eri puolilla maailmaa. Pori
Jazz 2001 tilaisuuksiin myytiin 63.600 lippua. Jazzeilla kävijöitä oli kaiken kaikkiaan 129 000.
|