Pori Jazz on yli 30 vuotta ollut yksi suomalaisen kulttuurikesän keskeisistä tekijöistä. Paikallisten jazzin harrastajien pienestä ja kodikkaasta perhejuhlasta on keski-ikään tultuaan muodostunut kaikenkattava rytmimusiikin ystävien tapaamispaikka.

Kuinka tämä kaikki on ollut mahdollista uneliaassa Satakunnan suistomaan kaupungissa? Miten Suomessa, jossa musiikkitilaisuuksia ja muita tapahtumia järjestetään nykyään joka niemessä, notkossa ja saarelmassa, voi suomalaiselle niin vieras musiikinlaji kuin jazz säilyttää tenhonsa läpi taloudellisten, ilmatieteellisten ja välillä jopa kulttuuristen vaikeuksien?

Vuonna 1966 Kirjurinluodon pääkonsertissa oli 600 vannoutunutta jazzin harrastajaa. Kesällä 2000 festivaalin tapahtumissa kävi 130 000 erilaisin intressein liikkeellä olevaa kuulijaa ja katselijaa.

Festivaalin kolme vuosikymmentä jakautuu erilaisiin jaksoihin. Ensimmäiset kolme vuotta olivat jazzin juhlaa jazzväelle. 1969 alkoi nopean kasvun kausi, jonka aikana jazzväen rinnalle tuli muitakin juhlijoita.

Ensimmäiset vakavat talousongelmat orastivat 1970-luvun puolivälissä, ja talouskriisi huipentui kolmen peräkkäisen vuoden sadekatastrofeihin 1977-79. Pori Jazzin jatko oli vaakalaudalla.

1980-luvun kuluessa ohjelmistoa laajennettiin jatkuvasti jazzmusiikin ulkopuolelle, ja vuosikymmenen jälkipuoliskolla törmättiin toiseen kasautuvien taloudellisten tappioiden sumaan.

1990-luvulla Pori Jazz on ollut koko rytmimusiikin katselmus, joka on kerännyt yhä suurempia yleisömassoja. Suuri yleisö on äänestänyt Pori Jazzin Suomen suosituimmaksi musiikkitapahtumaksi.

Pori Jazzin kulttuuripoliittinen merkitys suomalaisen jazzmusiikin huimalle nousulle ja jazzin harrastuksen kehitykselle kolmen vuosikymmenen ajan on kiistaton.

Pori Jazz oli Suomen ensimmäinen ja pitkään ainoa jazzmusiikille pyhitetty festivaali. Suurimmillaan Pori Jazzin merkitys oli 1970-luvun alkupuolella, jazzin vaaran vuosina, jolloin pop/rockmusiikki valtasi nopeasti jazzin aseman edelläkävijöiden omana radikaaliksi koettuna musiikkina ja hallitsi kohta lähes täydellisesti kevyen musiikin näyttämöä. Tuolloin Pori Jazz oli muutaman vuoden ajan Suomessa käytännössä ainoa tilaisuus, jossa jazzyleisö sai kuulla omaa musiikkiaan live-esityksinä huipputasolla. Pori Jazz ylläpiti jazzille yleisöä, jolle vasta myöhemmin tuli lukuisia muitakin tilaisuuksia kuulla omaa musiikkiaan.

Samalla festivaali tarjosi suomalaisille jazzmuusikoille muuten harvinaisia työtilaisuuksia heidän omalla alallaan. Pori Jazzissa kotimaisilla muusikoilla oli myös mahdollisuus soittaa ulkomaisten kollegojensa kanssa, saada näiltä vaikutteita ja antaakin niitä, punnita kykyjään vieraita taustoja vasten ja luoda tärkeitä kontakteja.

Tällä hetkellä Pori Jazz on yksi Euroopan suurimmista jazzfestivaaleista ja tapahtumasta taltioidut radio- ja tv-ohjelmat leviävät Suomen lisäksi useisiin maihin eri puolilla maailmaa. Pori Jazz 2001 tilaisuuksiin myytiin 63.600 lippua. Jazzeilla kävijöitä oli kaiken kaikkiaan 129 000.