Kun pariskunnalla on ikäeroa miltei sukupolven verran, alkaa ympäristö helposti kysellä erilaisia kysymyksiä. Mikä on se erityinen juttu, mikä saa pariskunnan pitämään yhtä?
Paljasjalkaiset stadilaiset Mari Hätönen ja Jussi Mattila tapasivat toisensa työn merkeissä viitisen vuotta sitten. Mari oli tuolloin alle kolmenkymmenen ja Jussi täyttänyt jo viisikymmentä vuotta.
- Tapasimme ravintolassa. Minä olin siellä töissä järjestyksen valvojana, olin ollut jo yhdeksän vuotta. Mari tuli sinne sitten työkaveriksi, baarin puolelle. Olimme olleet työkavereita jo pari vuotta ennekuin tuli tämä tällainen kohtalokas heinäkuun ilta. Lähdettiin ottamaan vaan pari kaljaa, muistelee Jussi ensimmäisiä treffejään Marin kanssa.
Kyseisen illan aikana Mari ja Jussi juttelivat paljon, puhuttavaa riitti ja kun molemmat olivat vielä kotona viihtyvää sorttia, aloittivat he vaivihkaa seurustella
Suhteen alussa kaikki ei ollut Jussille aivan päivänselvää
Ikäero mietitytti Jussia enemmän kuin Maria. Jussi ei ihan tarkkaan tiennyt minkä ikäinen Mari oli, hän ei ollut koskaan kiinnittänyt siihen huomiota. Kun Jussi sai tietää Mari iän, hän alkoi ynnäämään että 23 vuotta ikäeroa, se on aika pitkä aika. Mari oli sitä mieltä että mitä siitä jankuttamaan, ei sillä ole mitään väliä. Eivät he sitä enää nykyään mieti.
Jussilla on aikaisemmista elämänvaiheista kertynyt kolme lasta. Vanhin poika Janne on nyt 36-vuotias ja Timo 34 -vuotias. Tiia on semmoinen tarkka silmätikku isälleen. Marilla on 11–vuotias Jesse-poika edellisestä avoliitostaan
Marin ja Jussin perheet eivät kummeksuneet parin ikäeroa
Jussin poika Timo ja Mari olivat nuorena samassa jengissä. Nyt Timokin vain huutelee, että mitäs äitipuoli, vaikka Timo on vuoden vanhempi kuin Mari. Kukaan muu ei ole puuttunut ikäeroasiaan.
Jussi on harrastanut kehonrakennusta kilpailumielessä jo 60- luvulta alkaen. Marin hän houkutteli mukaan pikkuhiljaa.
- Kun me aloimme olla yhdessä, niin ajattelin että olisi kiva jos saisin tuon Marinkin salille, kertoo Jussi. Mari sitten kerran sanoi, että se haluaisi vähän laihtua.
Niinpä Jussi ehdotti Marille uutta käytäntöä ruuanlaittoon.
- Jos minä teen ruuat ja sinä syöt kaiken mitä eteesi kannan, niin mitään laihdutuskuuria ei tarvita ollenkaan. Ja niin siinä vaan kävi että puolessa vuodessa Marilta hävisi 11 kiloa ja vaatekoko pieneni kolmella numerolla, muistelee Jussi. Nykyään myös Mari on innostunut kehonrakennuksesta.
Ikäero voi olla rajoite – mutta eihän elämästä koskaan tiedä!
- Jos parilla on suuri ikäero, niin se voi kyllä aiheuttaa jonkinlaisia rajoitteita, toteaa Väestöliiton psykologi Keijo Markova. Olennaista on se että jos pohjimmiltaan kunnioittaa itseään ja kunnioittaa toista, niin se on hyvä lähtökohta lähteä kohtaamaan vaikeitakin asioita elämässä, toteaa Markova.
Usein paineet parisuhteeseen tulevat perheen sisältä. Markovan mukaan on mielenkiintoista, että suhdetta epäillään jos ikäeroa on paljon. Tällöin yritetään keksiä hyviä syitä sille miksi suhde on ylipäätään olemassa. Että onko se varallisuus, asema tai joku muu syy. Voi siinä olla jonkinlainen kateuskin taustalla.- Ajatus siitä, että pitää olla syntynyt samassa kuussa tai saman horoskoopin alla tai samana vuonna, tai vuosikymmenenä on aika outo, pohtii psykologi Keijo Markova.
Keijo Markova ei ikäeron merkityksestä parisuhteessa paljoa perusta.
- Ikäerosta minä en osaa sanoa muuta, kuin että tämän päivän ihmiselle tärkeintä parisuhteessa on läheisyys ja jakaminen. Tuntuu että vaatimustaso on hyvin korkea ja on vaara, että jos me hyvin paljon asetetaan kriteerejä, niin silloin me jäädään yksin. Olisiko se onnellista? – kysyy Markova.
- Silloinko ihmiset sanoisivat, että nyt Keijo olet elänyt hyvän elämän, kun et ole elänyt liian nuoren tai liian vanhan tai ison tai pienen kanssa. Miksi meidän pitäisi keksiä niitä poissulkevia seikkoja? Miksi me ei voitaisi etsiä niitä hyviä puolia, mitkä auttaisivat ihmisiä löytämään hyviä suhteita elämässään, ja sitä kautta kasvamaan ja nauttimaan elämästä, kysyy Väestöliiton Parisuhdeprojektin psykologi Keijo Markova.
.
Hilkka Nevala / PRIIMA