Ruotsalaiset ovat keksineet taas uutta, josta suomalaisetkin voisivat ottaa mallia. Värmdön kunta päätti aloittaa riitaantuneille naapuruksille tarkoitetun sovittelun.

Tukholman saaristossa sijaitsevan Värmdön sovittelujärjestelmä aloitettiin vajaat kolme vuotta sitten valtuustoaloitteen pohjalta. Valtuusto valitsi sovittelijoiksi Gunnel Blombergin ja Sven-Inge Landmarkin. ”Minä olen kiinnostunut uusista haasteista ja otin tehtävän vastaan pienen miettimisen jälkeen”, Sven-Inge Landmark kertoo. ”On onnekasta, että tehtävässä on nainen ja mies. Sekin on hyvä, että olemme eri puolueista”, Gunnel Blomberg sanoo. Blomberg on kokoomuslainen ja Landmark sosiaalidemokraatti. Molemmat ovat olleet kunnanvaltuutettuja ja lautamiehiä, joten heillä on tuntumaa erinäisten kiistojen ratkaisuihin.

Pääosa riidoista liittyy omakotitonttien rajoihin. Joku saattaa rakentaa terassinsa päädyn naapurin puolelle tai porata kaivon toisen tontille joko tietoisesti tai tietämättä, missä raja kulkee. ”Tontit ja talot ovat kalliita ja asukkaat pitävät tiukasti kiinni omastaan”, Gunnel Blomberg huomauttaa.

Riitojen kirjo on aikamoinen. Omakotiasukas saattaa kimpaantua naapurin puille, joiden oksat hakkaavat omiin seiniin tai ikkunoihin. Jotakuta risoo tuulessa alati läpättävä naapurin lipputangon naru. Sven-Inge Landmarkin mukaan riitoja ruokkii sekin, että naapurin aiheuttamasta harmista ei osata mennä keskustelemaan asiallisesti ja ystävällisesti. Usein naapurin puheille mennään ärtyneenä ja näin alkaa vihanpidon kierre, josta on hankala päästä irti.

Sovittelija-apua pyytää useimmiten toinen riitelevistä naapureista, mutta myös kunnan viranomaiset voivat suositella sitä, jos riitapukarit eivät hoksaa sitä itse pyytää. Tämän jälkeen toinen sovittelijoista aloittaa tunnustelut. Jos sovittelulle on edellytyksiä, niin naapurukset saapuvat sovittelijoiden puheille kunnankirjastoon, jossa on erityinen sovitteluhuone. Sovittelijat tapaavat riitelevät naapurit aina kahdestaan, ja he sitoutuvat vaitioloon. Muistiinpanojakaan ei tehdä. ”Me emme ratkaise ongelmia vaan sen tekevät kiistelevät naapurukset. En myöskään anna erityisiä neuvoja. He itse useimmiten löytävät ratkaisut”, Sven-Inge Landmark täsmentää.

Sovittelijapari on tähän mennessä setvinyt noin viittäkymmentä riitaa. Entä kuinka moni riita on ratkennut? ”Vaikea sanoa tarkkaan. Luulisin meidän onnistuneen puolessa tapauksista”, Landmark arvioi.

Värmdön malli on kiinnostanut muitakin ruotsalaiskuntia, ja muutamat kunnat ovat seuranneet perässä. Kuntia sovittelujärjestelmä kiinnostaa siksi, että monet omakotiasujien rajariidat rasittavat kunnan hallintoa. Mikähän suomalaiskunta ehtii ensiksi? Vai olemmeko me ruotsalaisia parempia sopimaan riitamme? Tuskinpa!


Mikko Määttälä/Priima