Monet suomalaiset pohtivat alkoholin käytön lopettamista. Mutta rohkeus pettää – mitenkäs sitten kavereiden kanssa ollaan ja työnkin vuoksi pitäisi viihtyä kilisevien lasien ääressä?

Priima tapasi kolme henkilöä, jotka uskalsivat tehdä ratkaisevan päätöksen ja jättää alkoholin taakseen. (Kuvassa viestinnän suunnittelija Taina Marjanen)


VUORINEUVOS PISTI VIINAT PANNAAN

Kauniaisissa asuva vuorineuvos Matti Honkala lopetti alkoholin käytön elokuussa 1994. Silloin hän oli Keskon hallintojohtaja.

”Se oli yritysjohtajalle tyypillistä alkoholin käyttöä - vastaanottoja, lounaita ja päivällisiä. Kun tätä oli monta kertaa viikossa, niin nukkuminen oli huonoa ja aamulla saattoi väsyttää. Tunsin, että en ole parhaimmillani."

Honkalan lopetuspäätös osui rapujuhlien aikaan. ”Alkoholiton rapujuhlani oli perjantai-iltana ja seuraavana maanantaina aloitin sitten kymmenen ja puolen vuoden alkoholit-toman putken. Tänä aikana en nauttinut edes olutpullollista.” Honkalan alkoholiton jakso sisälsi myös Keskon pääjohtajakauden, joka päättyi helmikuussa 2005. Tällöin hän siirtyi eläkkeelle.


TIPATON VUOSI VAHTUI VUOSIKSI

Helsinkiläinen viestinnän suunnittelija Taina Marjanen päätti kaveriporukassa uuden vuoden juhlinnan yhteydessä aloittaa tipattoman tammikuun sijaan tipattoman vuoden 2006. ”Luin sen vuoden aikana Juhani Seppäsen kirjan `Selvästi juovuksissa´ ja se kolisi minuun vahvasti. En ollut tiedostanut, että alkoholi on aivomyrkky. Pelästyin tajutessani, että kerran viikossa otan aivoihini myrkkyä, joka alkaa muuttaa persoonaani ja aivojani heikompaan suuntaan”.

Aivoilla ideointityötä tekevälle Marjaselle kyse oli myös työkyvystä. Marjasen tipaton elämä ei jäänytkään yhteen vuoteen, vaan se jatkuu edelleen.


YHDEN MIEHEN KÄNNIKAPINA

Järvenpäässä asuva autokaupan toimitus-johtaja Tomi Riihimäki aloitti kännikapinan tämän vuoden alussa, ja tavoitteena on olla ilman viinaa ainakin tämä vuosi.

”Se oli käytännön päätös. En saanut alkoholista enää iloa. Se oli vain tapa, joka vei aikaa ja energiaa hirveän paljon. Käytännön miehenä tulin siihen tulokseen, että en tarvitse alkoholia.”


OLO PARANI SELVÄSTI

”Muutaman kuukauden kuluttua uni parani merkittävästi. Aamulla olo oli pirteämpi ja valveilla ollessa jaksoin paljon paremmin", Matti Honkala muistelee. Taina Marjanen kertoo olevansa nykyään paljon iloisempi. ”En ole ärtynyt ja väsynyt. Jos minua suututtaa, niin sanon sen melko suoraan eikä minun tarvitse vetää päätä täyteen ja huutaa yöhön”, hän paljastaa. Tomi Riihimäki puolestaan tuntee saaneensa elämäänsä uutta kantavuutta. ”Jos bisneksessä on vaikeuksia, niin pystyn kohtamaan ne nyt paljon paremmin.”


SOSIAALISEN ELÄMÄN KIEMURAT

Matti Honkala kertoo, että hän ei kokenut sosiaalisessa elämässään suuria muutoksia. Sihteeri ilmoitti tilaisuuksien järjestäjille, että Honkala ei ota. Omissa tilaisuuksissaan Honkala tarjoili alkoholia kuten ennenkin. Viinimaissa tuli hieman ongelmia, kun alkoholittomia juomia ei ollut. ”Minusta on liioittelua sanoa, että ei voi olla ottamatta”, Honkala arvioi.

Taina Marjasta, joka aikoinaan purki työpaineita perjantai-iltaisin ravintoloissa viinilasin ääressä, kapakkaillat eivät enää kiinnosta. Nyt hän tapaa ystäviään kotonaan. Määrällisesti sosiaaliset tilanteet ovat vähentyneet. ”Laadullisesti tilanne on parantunut”, Marjanen tiivistää.

Tomi Riihimäki kertoo kaveripiirin muuttuneen. Kuppiloissa tavattujen kavereiden kanssa ei ollut muuta yhteistä. Tilalle ovat tulleet uudet kuviot. Kapakkailtojen tilalle ovat tulleet aamuiset uinnit Järvenpään uusitussa uimahallissa. ”Entistä kapakkakaveria on vaikea houkutella kotiinsa varsinkin, kun kaveri tietää, että tarjolla ei ole alkoholia.”


PYSYVÄ PÄÄTÖS VAI PALUU ENTISEEN?

Matti Honkala piti viimeiseen läksiäistilaisuuteensa saakka kiinni siitä, että ei ota. ”Nykyisin viikonloppujen aterioihin liittyy viini, mutta nyt nauttiminen on paljon kevyempää ja harvemmin tapahtuvaa, kuin silloin”, Honkala kertoo.

Taina Marjanen näkee mahdollisena alkoholin nauttimisen, jos rupeaa tekemään mieli. ”Ei ole tehnyt kertaakaan mieli ja on vaikea kuvitella että tekisi. Se haiseekin niin pahalle”.

Tomi Riihimäen päätös koskee tätä vuotta, mutta hän vihjaa olevansa halukas jatkamaan pidempäänkin raitista elämää. Hän toimii Kokoomuksen edustajana Järvenpään valtuustossa, ja siellä hän yrittää houkutella kännikapinaan muitakin valtuutettuja.


Mikko Määttälä/Priima