Pankkikirjakin alkaa olla menneiden aikojen muisto. Halukkaat voivat kyllä edelleenkin käyttää pankkikirjaa, mutta hankalaa se on - pankkien kaikki konttorit eivät nimittäin enää käsittele pankkikirjoja.

Helsinkiläinen pankkineuvoja Liisa Pietiläinen muistaa ajat, jolloin pankki-virkailija merkitsi kynällä otto-, pano- ja saldotiedot kirjaan.

Toimenpiteessä oli monta vaihetta, ja aikaa kului: ”Ensiksi täytettiin ottolaput tai panolaput ja sitten tapahtuma kirjattiin pankkikirjaan. Saldo varmennettiin vielä tietyllä koodilla ja omalla nimikirjoituksella."

Koodin avulla varmennettiin, että merkintä on tehty pankissa. Monet pankkikirjan haltijat ihmettelivätkin varmaan saldolukeman perässä suluissa olevaa numerosarjaa. Se takasi, että pankkikirjan haltijan mahdolliset yritykset muuttaa lukemia paljastuivat. Varmuustoimi oli sekin, että pankkivirkailija ei saanut käyttää lyijykynää, vaan työvälineenä oli mustekynä.

”Käsittelin silloin asiakkaiden tilinumeroita niin paljon, että ne jäivät muistiin. Asiakkaan tullessa kadulla vastaan, muistin hänen tilinumeronsa mutta en nimeä”, Pietiläinen naurahtaa.

Sitten pankkirjojen käsittely siirtyi koneelliseksi. Kone raksutti pankkikirjaan tarvittavat tiedot eikä kynää enää tarvittu. ”Työmme helpottui, kun kaikki tiedot tulivat koneelta suoraan." Nyt koneetkin saavat uinua rauhassa. Joskus harvoin vielä niiden rätinää kuitenkin kuulee pankkisalissa.


Priima/Mikko Määttälä