Katri Helena Kalaoja ja Camilla Aho ovat tunteneet toisensa yli 30 vuotta. Ystävyys on naisten ikioma aarre, jota varjellaan jopa omilta perheiltä.

”Vaikka olisi viikkoja tai kuukausia siitä kun on nähty, jatketaan siitä mihin jäätiin. Me ei osallistuta toistemme jokapäiväiseen elämään, vaan ollaan luksusta toisillemme”, Katri kuvailee.

Camilla on samaa mieltä: ”Me ei halutakaan sotkea tähän lapsia ja miehiä, vaan ollaan vähän itsekkäitä, tää on vain meidän kahden juttu.”


YSTÄVYYS ON BONUSTA

Camillan ja Katrin ystävyys perustuu tasa-arvoisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. ”Me ei olla toisillemme kiviriippa eikä rasite”, Katri aloittaa ja Camilla jatkaa: ”Mä tiedän, että Katri huolehtii pärjäämisestään itse, ja se on hirveen hyvä tunne.”

Vahva ystävä on vahvalle naiselle peili, jonka kautta voi katsoa omaa elämää toisesta näkökulmasta. Toisen mielipidettä kuunnellaan, mutta päätökset tehdään aina itse. Katrilla ja Camillalla on tapana sanoa asiat suoraan, mutta ystävää loukkaamatta. ”Ystävää ei kolhita, ja taka-ajatuksia ei saa olla.”

TERAPIAA JA NAURUA

Kokemusten vertailu on Katrille ja Camillalle arkipäivän terapiaa, mutta hauskanpito on ystävyyden kannalta yhtä tärkeää. ”Meille jalat maassa -ihmisille tekee välillä hyvää ottaa vähän skumppaa ja syödä rapuja, vaikka me aina kauhistellaan niiden hintaa”, Camilla nauraa. ”Mutta sitten todetaan, että kyllä me tämän kerran ansaitaan tää kaikki!”

”Meillähän on hauskaa ihan tavallisissa asioissa, Camilla ruotsinkielisenä puhuu niin lystiä suomea, että mä repeen”, Katri hymyilee. ”Olavi Virta soi ja me tanssitaan valssia ja tangoa keittiössä.”

Camillaa huvittaa muisto muutaman kesän takaa: ”Kerran, kun ei saatu kalaa ostettua, laitettiin verkot veteen ja kalaa tuli niin naurettavan paljon, että oltiin melkein pissit housussa.”


TAUKOAMATONTA PUHETTA JA PÄIVÄUNIA

Camillan ja Katrin yhteisiin päiviin kuuluu jatkuva puhe ja yllätysnokoset. Katri ei muuta ohjelmaa kaipaakaan: ”Me ollaan ihan rentoina, saunotaan ja torkahdetaan, jos siltä tuntuu. Puhellaan siitä, mitä on tapahtunut ja pohditaan tulevia suunnitelmia.”

Camilla on samoilla linjoilla: ”Sitäkin välillä mietitään,että tuleeko meistä vanhoina kuuroja vai rampoja ja miten voitais itteämme hoitaa. Sitten Katri näyttää mulle joogaliikkeitä, ystävältä voi ottaa mausteita omaan elämään.”

Mutta ystävään ei ripustauduta. Katri toteaa: ”Jos antaa vastuun toiselle ihmiselle, oma elämä ja oma ymmärrys eivät etene.” Ystävän puhetta kuultuaan Camillan on pakko sanoa – Katrin mukaan jo kolmannen kerran: ”Tällainen ystävyys on todella elämän antama bonus.”

Priima/Tiina Klemettilä