Joka puolella Suomea kasvaa pieniä vaatimattomia kasveja, joilla on yllättävän paljon terveysvaikutuksia. Marjat sisältävät runsaasti fenoliyhdisteitä, joista tunnetuimpia ovat flavonoidit.

Nämä kotoiset marjat, joita jää joka vuosi valtavat määrät poimimatta metsiin ja puutarhoihin, ovat viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa osoittautuneet varsinaisiksi terveyspommeiksi. Lisäksi lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhdisteet ehkäisevät monien tautien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja syövän syntyä ihmisissä.

"Eläinkokeissa on pystytty osoittamaan, että flavonoidit ehkäisevät syöpäsolujen kasvua", kertoo erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Kansanterveyslaitokselta.


TERVEYSPOMMIT TOP20-LISTAN KÄRJESSÄ

Fenoliset yhdisteet ovat hyvin laaja kasveissa esiintyvä yhdisteryhmä. Ne osallistuvat kasvin ja ympäristön välisiin vuorovaikutuksiin. Fenoliyhdisteitä ovat flavonoidit, fenolihapot ja tanniinit, joita kasvit kehittävät joko suojakseen tai houkutukseksi.

Marjoissa näitä yhdisteitä on erityisen paljon kuorissa, joissa ne sääntelevät mm. marjan väriä. Kuopion yliopisto tutki 180 ruoka-ainetta ja listasi terveellisimpien ruoka-aineiden Top20-listan. Tutkijoiden ällistykseksi listalle mahtui peräti 15 marjaa. Muita olivat kaakao, tumma suklaa, ruis- ja vehnäleseet sekä tumma luumu.

Marjoista kärkipaikalla olivat marja-aronia, ruusunmarja ja mustaherukka. Mansikka hävisi yllättäen muille puutarha- ja metsämarjoille.

FLAVONOIDIT OVAT KUORISSA

Miten marjat pitäisi säilöä ja valmistaa siten, että niiden terveysvaikutuksista saataisiin mahdollisimman paljon irti? "Kokonaisina pakastaminen on ehdottomasti paras vaihtoehto", neuvoo Ovaskainen. Hilloaminen tai soseuttaminen on mehustusta huomattavasti parempi vaihtoehto, sillä hillossa ja soseessa ovat mukana myös flavonoideja eniten sisältävät kuoret.

Flavonoidien tiedetään kestävän yllättävän hyvin kuumuutta. Esimerkiksi marjapiirakka ja hillo sisältävät paljon näitä tärkeitä aineyhdisteitä.


DESILITRA PÄIVÄSSÄ

Flavonoidit eivät varastoidu vitamiinien tapaan. Kesällä ja syksyllä syötyjen marjojen vaikutukset eivät ulotu pitkän talven yli. Marjoja, kuten muitakin kasvikunnan tuotteita, tulisi nauttia päivittäin. Tutkijat suosittelevat päivittäiseksi marja-annokseksi yhtä desilitraa.

"Kasvikunnan tuotteita tulisi syödä kuusi kourallista päivässä. Tämä tarkoittaa salaatteja, juureksia, marjoja ja hedelmiä. Päivän saannin tulisi vielä jakautua tasaisesti jokaiselle aterialle", erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen muistuttaa.


Priima/Kari Salmela