Jännittävä ammatti: näyttämöllä yleisön ja esiintyjien välissä, mutta kuitenkin piilossa. Kuiskaaja Pasi Eskelinen viihtyy hyvin näkymättömässä, mutta tärkeässä
työssään.
MUSIIKKIA KUISKATEN
Suomen Kansallisoopperassa työskentelee kaksi kuiskaajaa: parempi termi oikeastaan on ”musiikki-kuiskaaja”, sillä niin selvästi oopperan työ eroaa teatterikuiskaamisesta. ”Teatterissa jos tapahtuu unohduksia, näyttelijä voi jonkin verran improvisoida. Oopperassa tilanne on armottomampi, musiikki jatkaa menoaan, vaikka solisti putoaisi roolistaan…”, kertoo Pasi.
Pasi on koulutukseltaan musiikkikasvattaja, hän on valmistunut Sibelius-Akatemiasta. Musiikki kuului jo hänen lapsuudenkotinsa harrastuksiin monessa muodossa. Pasikin on laulanut mm. Savonlinnan oopperajuhlien kuorossa. Nyt hän johtaa kuiskaajatyön ohessa Finnairin mieskuoroa.
KUISKAUKSIA JA HUUTOA
Kuiskaaminen, oopperasta puhuttaessa, on itse asiassa harhaanjohtava termi. ”Oikeastaan siinä käytetään aika kovaa ääntä, jopa huutoa välillä”, Pasi valistaa. Ymmärrettävää toki: onhan sekä solistien laulu että orkesterin soitto melkoisen voimakasta. Pasi kertoo, että moni solisti on aika hyvä huuliltalukija, osaa tulkita kaukaakin Pasin kuiskaajanmontustaan antamia iskuja. Pasin mukaan kuiskaajan pitää myös pystyä ennakoimaan paljon: ”Tulee katsekontaktia, tullaan lähemmäs kuiskaajaa tai jokin laulajan liikkumisessa, lauluäänessä kertoo, että nyt ollaan heikoilla jäillä."
Mestarimme maailmalla, oopperalaulaja Matti Salminen, arvostaa kuiskaajat korkealle: ”Työ on erittäin vaativa, oikein hyvä kuiskaaja on koulutettu kapellimestari, osaa mielellään myös laulaa, hallitsee partituurin, pitää ajoitukset kohdallaan”. Matti Salmisen ei kauaa tarvitse miettiä osallistumista sellaisiin teosesityksiin, joihin ohjaaja syystä tai toisesta ei ole halunnut kuiskaajaa: ”Minä henkilökohtaisesti en lähde sellaiseen produktioon, jossa ei ole kuiskaajaa”, lausuu Salminen vankan mielipiteensä.
KANSAINVÄLISTÄKIN TYÖTÄ
Pasi Eskelinen on jopa käynyt Tukholmassa tuuraamassa ruotsalaista kollegaansa. Tämä kertoo ammatin kansainvälisyydestä - moni teos on kautta maailman tuttu ja esityskielet ja -tavat kansainvälisiä. Useinhan kuiskaajan apua eniten tarvitaan harjoitusvaiheessa, mutta koskaan ei voi tietää, mitä yllättävää esityksissä sattuu. ”Ymmärrän hyvin myös psykologisen turvan tarpeen. Laulaja on loppujen lopuksi välillä aika yksin siellä lavalla”, Pasi toteaa.
Priima/Marjo Lundvall