Hopeasta leikattu merkki laitetaan mitalimuottiin ja puristetaan mahtavalla, monen tonnin voimalla. Näin saa alkunsa itsenäisyyspäivän kunniamerkki. Lopuksi se saa kauniit ranskalaisnauhat kärryn-pyörineen, mutta sitä ennen ansiomerkki on käynyt monen käsityöläisen luona.

Rahapajalla on jo rauhallisempaa. Iso, puolen vuoden urakka on takana: tämän vuoden itsenäisyyspäivän kunniamerkit ovat valmiina rasioissaan odottamassa noutajaansa. Parhaillaan verkkaisemmalla tahdilla aloitellaan ensi vuoden tuotantoa.

Priima pääsi seuraamaan, miten syntyy yksi itsenäisyyspäivän kunniamerkeistä - ensimmäisen luokan ritarimerkki.


HOPEASEPPÄ MARTTI NYBERG

Rahapajalla on kuusi hopea- ja kultaseppää, jotka tekevät kunniamerkkejä. Martti Nyberg meni kultaseppäkouluun teinipoikana, ja vielä on töitä jäljellä vuoden verran ennen ansaittuja eläkepäiviä.

Puristettu aihio tulee Martin käsittelyyn, ja silloin alkaa millimetrin tarkka sahaaminen lehtisahalla. ”Tässä on 16 pientä reikää, jotka pitää sahata niin, että ne ovat molemmilla puolilla samalla kohdalla. Tässä on vaakunan leijona kita auki ja kieli pitkällä. Kyllä tässä tulevat leijonan kieli ja hampaat hyvin tutuiksi”, Martti Nyberg hymähtää.

"Olen tehnyt monenlaisia korjaustöitä, jopa Tapio Wirkkalalle. Kyllä näissä on oma viehätyksensä - sekä romujen korjaamisessa että uusien tekemisessä. Täällä Rahapajalla olen viimeiset 15 vuotta tehnyt näitä kunniamerkkejä". Martin omien sanojen mukaan se oli "jonkinlainen kauneuden kaipuu", mikä johdatti hänet alalle.

Vanhemmat saivat Viipurista pelastettua mukaansa kauniita hopeaesineitä. "Ajattelin, että tuollaisia minäkin joskus vielä teen", hymyilee Martti.





OIKUKAS EMALI

Emaloijamestari Seija Berg on yksi harvoista emaloinnin ammattilaisista. Emaloitava lasi valitaan tarkkaan kunniamerkkeihin. Sen jälkeen se jauhetaan käsin morttelissa. Käsin siksi, että siihen saadaan juuri oikea rakenne. Ja vielä vettä, niin seos on valmis.

Ensimmäisen luokan ritarimerkki saa kauniin, valkoisen emalipinnan. Sitten se poltetaan ja hiotaan. Täytetään uudestaan, poltetaan, hiotaan ja korjataan. Emali on aina vaan yhtä oikukas materiaali - jopa konkarillekin. Kunniamerkin kuperaan pintaan ei saa esimerkiksi poksahtaa ilmakuplia, jäädä kupruja tai roskia. Työ on haasteellista! Se vaatii pitkää pinnaa ja huumoria – ja vähintään kolme polttoa.

"Täytetään, poltetaan, hiotaan ja taas korjataan. Joskus saattaa olla jopa kymmenen polttoa, ja sitten se viimeinen voikin olla tuhopoltto! Tällöin emali pitää syövyttää pois merkin pinnasta, koska se ei kestä mieletöntä määrää polttoja", kertoo Seija.


EMALI- JA LOPPUKIILLOTUS SEKÄ KULTAUS

Emaloinnin jälkeen ritarimerkki kiillotetaan pariin kertaan. Tämän jälkeen merkki saa kultapinnan. Mitalit kastetaan kultauksessa pienissä erissä. Tätä kultaista kunniamerkkiä saavat esimerkiksi ansioituneet kansanedustajat, käräjätuomarit, ylilääkärit ja professorit.





TAKAISIN HOPEASEPÄLLE

Kultauksen jälkeen merkki palaa Martille, joka liimaa kunniamerkkiin pienen, emaloidun keskiosan. Ja sitten siihen vielä lisätään kultainen ripustuslenkki.

Martille kunniamerkeistä mieluisin on rintatähti. Siinä on haastetta. "Rintatähdessä on paljon enemmän osia, mielenkiintoista sovittamista ja juotosta. On myös emaloitavia osia, ja me teemme nämä kaikki pienet osat täällä.”

Tällaisen rintatähden voivat saada muun muassa maaherrat tai kansliapäälliköt kunniamerkkiensä kera. ”Meillähän on huipputaiteilijat näissä Suomen itsenäisyyspäivän kunniamerkeissä. Valkoisen Ruusun ritarikunnan merkit on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela, ja Oskar Pihl on suunnitellut Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkit. Nämä ovat oman aikansa hittituotteita”, hymyilee Martti.


KAUNIIT KÄRRYNPYÖRÄT

Lopuksi kunniamerkit saavat kauniit nauhat. Ne tulevat Ranskasta. Siellä osataan tehdä nauhaa, jonka pinta elää nätisti. Ranskalaiset osaavat myös tehdä kauneimmat kärrynpyörät eli nauhan ruusukkeet.

Nyt on ensimmäisen luokan ritarimerkki valmis rasiaansa.





ENSIMMÄISEN LUOKAN MITALI

Ensimmäisen luokan mitalia myönnetään eniten, viime vuonna lähes 1500 kappaletta. Ulkonäöltään mitali on yksinkertaisen kaunis. Jos sitä vertaa ensimmäisen luokan ritarimerkkiin, niin siitä puuttuu monta kaunista käsityövaihetta: lehtisahaus, emalointi, kultaus ja kärrynpyörä. Tätä merkkiä saavat esimerkiksi sihteerit, siivoojat, emännät, palomiehet ja vartijat.





KENELLE JA MITEN KUNNIAMERKKEJÄ?

Kaikkiaan itsenäisyyspäivänä jaettavia kunniamerkkejä on 17 erilaista. Näiden ansiomerkkien lisäksi itsenäisyyspäivänä jaetaan vielä Vapauden Ristin ritarikunnan kunniamerkkejä henkilöille, jotka ovat ansioituneet puolustusvoimissa.

Tänä vuonna itsenäisyyspäivänä myönnetään 4601 kunniamerkkiä ansioituneille kansalaisille. Paljon onnea!

Jotta tällaisen kunniamerkin voi saada, tulee saajalla olla ainakin huomattava ammattitaito tai yhteiskunnallinen asema, hyvä maine ja ikää vähintään 40, yleensä yli 50 vuotta. Palvelusvuosia edellytetään vähintään 10-15 vuotta.

"Käytännössä palvelusvuosia pitää olla jopa 30-40 vuotta, joten ikärajat menevät aika korkealle. Jos ehdotettu henkilö on kovin nuori, niin hän saattaa jäädä odottamaan muutamaksi vuodeksi", kertoo Ritarikuntien kanslianhoitaja Susanne Eriksson.

Mutta moni huomattava ansio saattaa jäädä palkitsematta, jos kukaan ei hoksaa tehdä ehdotusta. Yleensä ehdotuksen tekee työnantaja, mutta periaatteessa sen voi tehdä kuka tahansa. Ehdotus tulee lähettää asianomaiseen ministeriöön.


Priima/Sari Soininen