Tänä vuonna suomalaisten kiinnostus ruotsalaisten Nobel-palkintoa kohtaan on erityisen suuri Martti Ahtisaaren rauhanpalkinnon johdosta. Mutta Ahtisaari ei ole ainoa suomalaiskytkös upeaan palkintoon. Palkinnon valitsijoiden joukossa on ainakin yksi suomalainen professoritason mies. Hän on geenitutkija Juha Kere, joka valitsee lääketieteen palkittavat.

Juha Kere johtaa Ruotsissa Karoliinisen Instituutin yhteydessä toimivaa geenilaboratoriota. Välillä hänen on jätettävä laboratorionsa ja riennettävä lääketieteen Nobel-komitean kokoukseen valitsemaan palkittavia.

Keväällä kokouksia on paljon, kun kiivain valintaprosessi on menossa. Viidentoista jäsenen komitea kokoontuu pyöreän pöydän huoneessa Karoliinisen Instituutin yhteydessä olevassa Nobel Forum -rakennuksessa. Samassa huoneessa kokoontuu viidenkymmenen professorin Nobel-toimikunta, joka on komitean taustayhteisö. Kere on sekä toimikunnan että komitean jäsen. "Nobel-komitea on varsinainen työrukkanen. Se käy läpi kaikki ehdotukset yksityiskohtaisesi ja miettii niiden pohjalta, mikä on parasta mahdollista tutkimusta."


ANTOISAA KOMITEATYÖTÄ

Molekyyligenetiikan professori Juha Kere viihtyy hyvin komiteassa, vaikka työtä on paljon. Komiteassa hän pääsee maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen lähelle lääketieteen uusimpia keksintöjä ja havaintoja. "Se pakottaa katsomaan kaikkia uusia havaintoja yksityiskohtaisesti ja suhteuttamaan ne kaikkiin muihin havaintoihin. Se opettaa tietysti myös sitä, mistä koko tieteellinen maailma on riippuvainen eli kriittistä ajattelua, perusteellisuutta, yksityiskohtiin tarttumista ja niiden kautta suurten kokonaisuuksien hahmottamista", Kere luettelee.





SALAISTA TOUHUA

Nobel-palkinnon saajia voi ehdottaa laaja, mutta rajattu tiedemiesten joukko eri puolilta maailmaa. Kuka tahansa mattimeikäläinen ei voi siis tehdä ehdotusta. Palkinto, jonka arvo on noin miljoona euroa, annetaan tiedemiehelle, joka on tehnyt lääketiedettä hyödyttävän keksinnön tai läpimurron. Palkinnon voi jakaa korkeintaan kolme saajaa. Tämä vaatimus asettaakin komitean joskus hankalaan tilanteeseen. Joskus palkittavaksi kelpaava lääketieteen löytö jää palkitsematta siksi, että siihen kytkeytyneiden tiedemiesten lukumäärää on mahdotonta rajata kolmeen. Saajien määrän kirjasi Alfred Nobel kuuluisaan testamenttiinsa ja komitean velvollisuus on noudattaa lahjoittajan tahtoa.

Palkittavien valinnassa komitea noudattaa hiljaisen puurtamisen periaatetta. Ehdokkaista on vaiettava eikä edes ehdottaja saa julkistaa ehdotustaan. "Peli on reilua ja hauskaa, kun lopulta voittajat julkistetaan ja sitä ennen katsotaan kaikessa hiljaisuudessa, ketkä ovat palkinnon saajia". Ehdotuksia tulee Keren mukaan joka vuosi satoja, mutta tarkkaa ehdotusten määrää komitea ei koskaan julkista.





KUUSI PALKINTOA JA KOMEAT JUHLAT

Lääketieteen, kemian, fysiikan, kirjallisuuden ja taloustieteiden palkinnot jaetaan joka vuosi Nobelin kuolinpäivänä joulukuun kymmenentenä Tukholman konserttitalolla. Rauhanpalkinto ojennetaan Oslossa. Palkintojen jakaminen kahdessa pääkaupungissa selittyy sillä, että Alfred Nobelin eläessä Norja oli Ruotsin unionikumppani.

Dynamiitin kehitellyt Alfred Nobel keräsi keksinnöillään ja laajalla teollisella toiminnallaan valtavan omaisuuden, ja hän halusi luovuttaa omaisuutensa ihmiskunnan hyväksi. Nobel kuoli vuonna 1896, ja ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin 1901. Nobelin perintörahoja hallinnoi Tukholmassa toimiva Nobel-säätiö, mutta palkinnoista päättävät itsenäisesti toimivat tiedemiehistä koostuvat elimet kuten juuri Karoliinisen Instituutin Nobel-komitea. Kirjallisuuden Nobel-palkinnosta päättää Ruotsin Akatemia.

Palkintojuhlallisuudet ovat upeat ja molemmissa pääkaupungeissa kuninkaalliset tuovat glamouria juhlamenoihin. Tukholmassa juhlallisuudet huipentuvat kaupungintalolla pidettäviin illallistanssiaisiin. Siellä Juha Kere pyörii jo tottuneesti vaimonsa kanssa.


Priima/Mikko Määttälä