Väärät ihmiset käyvät vitamiinipurkilla. Ravintolisiä käyttävät ne, jotka saisivat tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet jo ruokavaliostaan.

Suomessa joka toinen nainen ja joka kolmas mies käyttää ravintolisiä. Kaikkein innokkaimpia itsensä lääkitsijöitä ovat koulutetut kaupunkilaisnaiset, jotka muutenkin huolehtivat itsestään varsin pedantisti.

"Ravintolisien käyttö ei kohdistu oikein", vahvistaa tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. "Valtaosa niistä, jotka käyttävät, eivät tarvitsisi ja sitten meillä on ihmisiä, jotka tarvitsisivat, mutta eivät tiedä omaa tarvettaan."

Jos ruokavaliota rajoittaa esimerkiksi joku allergia - maito tai kala - sitä suurempi riski on, ettei kaikkea kehon tarvitsemaa saadakaan luonnollisista elintarvikkeista. Ainakin näissä tapauksissa purkilla käynti on tarpeen.





YHTEENSÄ KUUSI KOURALLISTA

Yhteensä kuusi kourallista vihanneksia, hedelmiä ja marjoja päivässä on edelleen tarpeen. Vanha tuttu lautasmallikin on voimissaan. Ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara kattaa mallipöydän sellaisesta päiväruokavaliosta, josta saa kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet. Siihen kuuluu puoli litraa maitotuotteita, paljon vihanneksia, hedelmiä ja täysjyvätuotteita, kalaa ainakin kaksi kertaa viikossa, kasvirasvoja.

"Keskivertosuomalainen ei vielä syö sitä suositeltua kuutta kourallista kasvikunnan tuotteita päivässä", sanoo Kara ja jatkaa: "Suunta on oikea, mutta meillä on vielä kuromista."


D-VITAMIINI JA FOOLIHAPPO TAPETILLA

Eniten tutkijat ovat huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista. Sen puute edesauttaa muun muassa osteoporoosia. Suomalaiset eivät vieläkään saa D-vitamiinia tarpeeksi, vaikka sitä alettiin jo kuusi vuotta sitten reilulla kädellä lisätä maitoihin ja rasvoihin. "Se auttoi tilannetta jonkin verran, mutta ei tarpeeksi", harmittelee tutkimusprofessori Pietinen.

"Meillä on ihmisiä, jotka eivät käytä kalaa tai maitotuotteita, eivät ehkä margariinejakaan. Tilanne arvioidaan uudelleen tänä vuonna. Nyt on pohdinnassa, pitäisikö yhteisillä toimenpiteillä taas nostaa näitä täydennettäviä annoksia tai pitäisikö ruveta suosittelemaan D-vitamiinitippoja muillekin kuin pikkulapsille ja laitosvanhuksille". Pietinen itse syö talvisin D-vitamiinia purkista. Se ei tekisi pahaa monille muillekaan suomalaisille.

Suomalaiset eivät saa tarpeeksi myöskään foolihappoa.
"Sitä olisi ihan helppo saada ruuasta", Pietinen kuitenkin kertoo. "Ruisleipä on oikea foolihappopommi. Sitä on myös erityisesti tummanvihreissä kasviksissa."





EI MONESTA PURKISTA

Vitamiineja voi saada liikaakin. Tämä koskee varsinkin rasvaliukoisia vitamiineja, esimerkiksi A- ja D-vitamiinia. "Esimerkiksi D-vitamiinin kohdalla voidaan kuitenkin mennä aika reippaisiin annoksiin ilman mitään terveyshaittoja", sanoo Pietinen ja jatkaa: "Sitten - yllätys yllätys - esimerkiksi kalsiumin saanti ei saakaan olla kymmenkertainen."

Yhdysvalloissa puhutaan ilmiöstä nimeltään kallis virtsa. "C-vitamiinin imeytyminen pienenee sitä mukaa kuin annos suurenee. Elimistö heittää puolen gramman, gramman mega-annokset suoraan virtsaan."

Vitamiinien käytössä on yksi selkeä nyrkkisääntö: "Jos ottaa jotain valmistetta, ei saa syödä toista valmistetta, jossa on samoja aineita."


Priima/Regina Rask