Helsingin Pitäjänmäen seurakuntalaisilla on paimen, joka kaitsee laumaansa paitsi kirkossa myös kapakassa.

Kirkkoherra, lääninrovasti Martti Pitkänen istahtaa muiden seurakunnan pappien tapaan säännöllisin välein paikalliseen olut-pubiin valmiina kuuntelemaan ihmisten huolia.



KANSAA KOHTAAMASSA

”Kapakan kynnys on matalampi kuin kirkon kynnys”, tuumii kirkkoherra Pitkänen. Ajan mittaan on käynyt selväksi, että kirkkoväen tulo kapakkakansan pariin on otettu vastaan ilolla. Moni sellainen, jolle ei tulisi mieleenkään lähteä kirkolle sanan kuuloon, tulee ravintolassa juttelemaan papin pöytään. Juttutuokio voi alkaa vaikka säästä, mutta johtaa usein syvempiinkin pohdiskeluihin.

”Tämähän on vähän kuin laastarilappu, kuuntelevat korvat. Voimme ehdottaa uusia tapaamisia virastossa paremmalla ajalla tai ohjata muuten hakemaan apua eri instansseilta. Pääasia, että ihminen tulee kuulluksi”, Martti Pitkänen painottaa.


KUTSUMUSTYÖSSÄ

35 vuotta pappina on aikamoinen rupeama. Martti Pitkänen on tyytyväinen valintaansa: hän on saanut tehdä sitä työtä, jota sydämestään arvostaa. ”Minulle kirkko on pyhä paikka, ja se on työpaikka. Olen ylpeä saadessani tehdä työtä pyhässä paikassa”, hän toteaa.

Pitkänen toivoo voivansa tehdä kaikki virantoimitukset siten, että ne jäisivät kullekin seurakuntajoukolle mieleen ainutkertaisena tapahtumana. ”Herkkyys ja persoonallisuus niin häissä kuin hautajaisissakin tulisi säilyä”, hän korostaa. Myös huumori kuuluu kirkkoherran repertuaariin: ”Kirkollahan on maailman paras tuote, Jeesus Kristus, mutta se ei vaan osaa aina myydä sitä hyvin…” hän nauraa.





PERHEEN KANSSA JA HARRASTUKSISSA

Perhe ja papintyö on yhdistelmä, jossa on sovittelemista. Jos papilla on kerran kuukaudessa vapaa viikonloppu, synnyttää se väkisinkin sovittelemista koko perheen aikatauluissa. Martti Pitkänen sanookin olevansa onnellinen ja kiitollinen vaimonsa ja kahden poikansa pitkämielisyydestä. Nuorempi poika on lähtenyt myös papin uralle, mistä isä luonnollisesti on erityisen ilahtunut.

Noin 3-5 vuoden päästä koittavia eläkevuosia kirkkoherra Pitkänen odottaa kiinnostuneena - silloin pitäisi olla enemmän aikaa perheelle, lastenlapsille ja harrastuksille. Musiikkimiehiä Martti Pitkänen on ollut jo kauan: mies musisoi niin oman seurakunnan yhtyeen kanssa kuin Helsingin seurakuntien big bändissäkin. Komealta kuulostaa kirkkoherran kontrabasso, se on tullut todistetuksi monissa tapahtumissa vuosien varrella.


Priima/Marjo Lundvall