Suomalaiset ovat olleet jo parin vuosisadan ajan muuttavaista kansaa. Ennen lähdettiin leivän perään. Nykyisin muuttoon innostaa kokemus ja uran rakentaminen. Miten suomalainen onkaan muuttunut!

SUOMALAISILLE RUOTSI ON AINA OLLUT TÄRKEIN

Itsenäistymisen jälkeen etenkin Kanada ja Yhdysvallat vetivät suomalaisia. Maastamuutto hiipui 1930-luvulla, mutta heti sodan jälkeen suomalaisten muutto erityisesti Ruotsiin alkoi vilkastua, kun 60-luvun suurten ikäluokkien tullessa työikään kaikille ei enää kotimaassa riittänyt töitä. 1960-70 -luvuilla sadattuhannet suomalaiset muuttivat ruotsiin. Muuttajia oli niin paljon, että parina vuotena suomalaisten väkiluku jopa laski. Edellisen kerran väkiluku oli pienentynyt vuonna 1940, ja silloin syynä oli sota.

Ruotsi veti puoleensa suomalaisia siirtolaisia, sillä Ruotsin pitkälle automatisoitu teollisuus pystyi työllistämään kielitaidottomankin maahanmuuttajan.

Suomalaiset maahanmuuttajat kerääntyivät Ruotsissa asumaan samoille alueille. Yksi kuuluisa suomalaislähiö oli Rinkeby. Nykyään Rinkebykään ei ole enää entisensä, sillä suomalaisenemmistö on sieltä jo lähtenyt muualle.

Maria Vuorenmaa muutti Ruotsiin tuhansien suomalaisten tavoin 60-luvun lopussa. Aluksi hän työskenteli apuhoitajana, mutta myöhemmin hän kouluttautui opettajaksi. Ruotsissa Maria tapasi myös suomalaisen miehen, jonka kanssa hän meni naimisiin ja sai tyttären. Maria opetti vuosikymmeniä suomalaisia lapsia Ruotsissa. Hänen mukaan lapsista näkee suomalaisten tulijoiden muutoksen: uudet maahanmuuttajavanhemmat osaavat vaatia paljon enemmän lapsilleen kuin aikaisempi sukupolvi.





UUDET ULJAAT 2000-LUVUN MUUTTAJAT

2000-luvulle tultaessa muuttajat ovat muuttuneet. Nyt ei vieraat maat enää kiinnosta pelkästään toimeentulon takia, vaan ne nähdään esimerkiksi osana urakehitystä. Vuosituhannen alussa alettiin myös puhua ekspatriaateista eli expateista, työn mukana ulkomaille muuttavista henkilöistä. Useimmista eksxpateista ei tule milloinkaan emigrantteja tai toisen maan "uuskansalaisia", vaan he palavaat kotiin tai vaihtavat myöhemmin uudestaan maata.

Näille uratietoisille expateille työntöantaja järjestää yleensä asunnon ja muut asiat niin, että he selviävät muuttamisesta mahdollisin pienin huolin. Tärkeintä on saada uusi työntekijä sopeutumaan uuteen työympäristöönsä nopeasti, jotta hänen työpanoksensakin saadaan yhteiseen käyttöön. Expatit ovat tärkeä osa yritysten kansainvälistymistä.

Ukko Massinen on muuttamassa perheensä kanssa pariksi vuodeksi Norjaan. Perheen kuopus Veikko on vasta kolmen kuukauden ikäinen, ja Ukon vaimo Satu suunnittelee kirjoittavansa Norjassa väitöskirjansa valmiiksi jos vain lastenhoidolta ehtii. Ukkolle on kertynyt monenlaista matkakokemusta jo entuudestaankin. Hän on opiskellut ja asunut mm. vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa.





TILASTOKUKKASIA

Vuonna 2005 Suomen 12 369:stä maastamuuttajasta lähes 4 000 oli työssä maasta muuttaessaan. Työttömiä muuttajia oli 715, lapsia 1800, eläkeläisiä 427 ja opiskelijoita 1165.

Englanti, Yhdysvallat, Viro ja Saksa ovat olleet suomalaisten maastamuuttajien kärkimaita jo vuosikymmeniä, mutta vuonna 2007 Suomesta muutettiin eniten - edelleen - Ruotsiin. Naapurimaahan asumaan siirtyi yhteensä 2833 suomalaista. Seuraavaksi suosituimmat muuttomaat olivat Englanti, Amerikka, Viro ja Saksa. Näihin maihin muutti yhteensä 12 443 suomalaista.


Priima/Risto Kuusisto