Helsinkiläinen Mikko Hakalin osaa lähes kahtakymmentä vierasta kieltä. Intohimo matkustamiseen ja vieraisiin kulttuureihin on johdattanut Hakalinin opettelemaan kieliä, joiden useimmat eivät tiedä edes olevan olemassa.
”Ruotsi, englanti, arabia, liettua, mongoli, persia, kiina, espanja, italia, ranska, latina, nykykreikka, albania, unkari. Tietysti olen ollut aikoinani sanskriitin, hindin ja tiibetin kielikursseilla, tataarin kielikurssilla. Olen aloittanut romanian kielen opintoja ja omin päin olen opiskellut hieman hollantia”, Hakalin luettelee osaamiaan kieliä.
TUHANNEN JA YHDEN YÖN TARINAT INNOSTIVAT
Helsingin yliopiston kirjastossa työskentelevä Mikko Hakalin kertoo, että kiinnostus vieraisiin kieliin syntyi jo lapsuudessa.
”Olin muistaakseni 12-14 -vuotias, tätini asui silloin Pariisissa, ja me menimme häntä isoäitini kanssa tapaamaan. Päivät vietimme isoäidin kanssa nähtävyyksiä katsellen, toimin hänen oppaanaan. Meillä oli todella hauskaa, ja siitä tavallaan lähti sellainen matkustamisen ja uuden näkemisen into”, Hakalin sanoo. Hakalinia kiinnostivat lapsena myös Tuhannen ja yhden yön sadut. Lisäksi hän teki nuorena lukuisia interrail-matkoja.
”Kielet ovat minulle harrastus, niin kuin ristisanatehtävät jollekin toiselle ihmiselle”, hän sanoo. Hakalin lukee sanakirjoja ja kielioppeja, ja häntä kiinnostavat kaikki kielet enemmän tai vähemmän. Hakalinille syntyy kielen opiskelun myötä halu kohdata niitä ihmisiä ja se kulttuuri, joissa kyseinen kieli on käytössä.
MATKOILLA EKSOOTTISISSA MAISSA
Mikko Hakalin on järjestänyt ystäväpiirilleen matkoja maihin, joiden kieltä hän osaa. Hän kutsuu leikkisästi matkojaan ruotsinkielisellä kutsumanimellä idiotsresor, idioottimatkat. Nimi viittaa siihen, ettei matkoilla ole mitään tarkkaa suunnitelmaa, vaan sen aikana voidaan toimia hetken mielijohteesta. Näitä matkoja on tehty mm. Albaniaan ja Mongoliaan.
Viimeksi Mikko Hakalin on aloittanut albaanin kielen opiskelun. Hakalin kertoo, että hänellä on yllättävän usein mahdollisuus kuulla opiskelemiaan kieliä Helsingissä.
”Asun Vuosaaressa ja metrossa kuulee usein puhuttavan venäjää, liettuaa, turkkia tai arabiaa”, hän sanoo. ”Aina eivät keskustelut ole kuitenkaan tarkoitettu minun korvilleni”, hän vitsailee.
Priima/Irmeli Kangaspunta