Ystäväni ansiosta katsoin tämän aamun ohjelmaa, ja Minna (oranssipuseroinen) kertoi minun tarinani, johon voin vain lisätä pari raakaa yksityiskohtaa. Tilannettani puitiin myös oikeudessa. Tapahtumien esilletulosta on nyt pian 3 vuotta.
Tuntui hyvälle kuulla toisen kertomana oma tarina lähes kokonaa. Ongelmani on ollut, ettei asioista ole saanut/uskaltanut juurikaan kenellekkään puhua (viranomaisia ja terapeutteja lukuunottamatta), edes luottettavaan ystävääni en ole niin paljoa luottanut, että arimmat asiat olisin voinut purkaa. Pelkonani on, että mies nostaa kunnianloukkaussyytöksen, jonka se teki asioiden ollessa kuumimmillaan varsinaisen oikeudenkäynnin jälkeen.

Haastateltavat olitte rohkeita! Itsellänikin on ollut jonkinaikaa ajatus, että lopullinen toipuminen kohdallani tulisi mitatuksi, ja että minulla olisi tarve jos saisin julkisesti puhua tapahtumista, tunteista ja toipumisestani.
Kirjauduin Narsistien tuki-sivuistoille ja kierjoitin ajatuksiani sinne keskustelupalstalle. Itselläni on valtavan suuri tarve auttaa narsistin uhreja, kirjoitinkin sinne, että pääsemällä puhumaan julkisesti asiasta joko televisioon, kuten tämän aamun naiset, tai yhdistyksen johonkin tilaisuuteen.

Keväällä esitin ystävättäreni kirjoittaman monologin, jossa tuli esille parisuhteen päättymiseen liittyviä tunteita, joista aika moni kosketti myös omaa kriisiäni. Kyllä sekin auttoi, mutta iloksemme moni katsoja tuli keromaan omia samanlaisia kokemuksia kyynel silmässä. Näin tuntui hyvältä auttaa myös kuulijoita.

Erityisesti haastattelussa kosketti ajatus, kuinka rikki ja hajalle ihmisen pitää "toisen kynsissä" mennä, ennenkuin käänne parempaan alkaa tapahtua.

Oikein hyvää jatkoa teille elämään ja ihmissuhteisiin.
Ja ylelle kiitos tälläisistä ohjelmista!

t. veeruska