Joulukalenteri valmistuu toukokuussa ja pääsiäiskortit joulunpyhinä. Korttitaiteilija Virpi Pekkala on aina aikaansa edellä.

Toukokuisena hellepäivänä Virpi Pekkala maalaa joulukalenterin taustapuolta. Tulevan joulun adventtikalenterin sankari, puutarhatonttu, esittelee kuvassa hattunsa kuukausittain vaihtuvia värejä.

"Tosin tonttu ei ole tähän saakka tiennyt, että sen myssy on punainen jouluna, koska yleensä se reppana nukkuu silloin", Virpi kertoo.


TAITEILUA JA TYÖTÄ

Joulukalenterin piirtäminen ja siihen liittyvän tarinan suunnittelu kuulostaa enemmän huvilta kuin työltä. Ja sitä se Virpin mielestä onkin, osittain. Satu tontusta syntyi jo vuosi sitten, ja talon sekä kalenterikuvien maalaaminen on työn hauskin osa. Työksi puuha muuttuu, kun suunnitellaan avattavien luukkujen sijainti, kuvan pysyminen ehjänä ja tarvittavien liimausten asettelu.

Työksi pitää laskea myös painatuksen valvonta, tilauksien kirjaaminen ja kalenterien lähettäminen asiakkaille. Osan tuotteista Virpi vie itse aina kaupan hyllyyn saakka.

"Moni luulee, että istun vaan laiturin nokassa miettimässä seuraavaa keijukaisen kuvaa, mutta kyllä tämä on ihan raakaa duunia."

Onnistunut kortti on kaunis kuva, ja siinä on ajatus takana. "Kortti ei saa olla liian makea ja siitä pitää löytyä joku juju. Ja jokaisella kortilla on nimi, jonkinlainen taka-ajatus". Virpi uskookin, että hänen korttejaan lähettävät ihmiset ymmärtävät myös hänen huumorintajuaan.

Silti koko elämänsä kortteja maalannut taiteilija ei pysty etukäteen arvaamaan, mikä uusista korteista nousee yleisön suosikiksi. "Silloinhan mä olisin miljonääri!"

Aiheet kortteihinsa Virpi Pekkala nappaa omasta elämästään, uutisista tai kaupungilla nähdystä.

"Puutarha on tällä hetkellä suosikkiaihe, joulukortteihinkin tulee kukkia. Osansa ovat saaneet myös kaikkialla kännykkäänsä hölöttävät suomalaiset, kauneushoitolassa nautiskelevat naiset ja hirven yllättämä sienestäjä."





SÄHKÖPOSTI EI KORVAA POSTIKORTTIA

Virpi on maalannut kortteja lapsuudesta lähtien, ja aina valmiiksi kortin kokoisina. Isä piti huolta siitä, että innokkaalla tytöllä oli aina maalaustarvikkeita.

Sähköpostin ja tekstiviestien aikakaudella moni on ehtinyt ennustaa postikortin kuolemaa. Virpin korttien kysyntä on kuitenkin vain kasvanut.

"Ihan turha on mulle sanoa, että postikortti katoaa. Kyllä ihmiset haluavat kuvittaa viestinsä, kertoa enemmän kuin muutaman sanan. Varsinkin suomalaiset, me ollaan niin ujoja."


Priima/Tiina Klemettilä