Vieraana Dalai-lama. Kuva: YLE Kuvapalvelu

Dalai-lama: MYÖTÄTUNNON LÄHETTILÄS

Sunnuntaina 24.12.2006 klo 19.50 TV2

- vieraana Tiibetin hengellinen ja poliittinen johtaja Dalai-lama

- Olenko onnellinen? En tiedä. Ajattelen niin, että ihmismieli on kuin meri. Suru, pelko ja epäluulo ovat kuin aaltoja. Ne tulevat ja menevät, mutta niiden alla syvä meri pysyy tyynenä, toteaa Dalai-lama - Tiibetin hengellinen ja poliittinen johtaja - Punaisen langan haastattelussa.

71-vuotias Dalai-lama on pitkän elämänsä aikana kokenut monta katastrofia. 1950-luvulla Maon hallitsema Kiinan kansantasavalta miehitti Tiibetin ja Dalai-lama joutui lähtemään omasta maastaan maanpakoon Intiaan. Mao väitti "vapauttavansa" Tiibetin kansan, mutta käytännössä kyse oli kansanmurhasta. Yli miljoona tiibetiläistä tapettiin, 6000 luostaria ja temppeliä tuhottiin ja sadat tuhannet tiibetiläiset joutuivat työleireille. Yhä edelleen Dalai-lama on kiinalaisviranomaisten vihan kohde. Tiibetin kysymystä ei ole vieläkään ratkaistu.

Kokemuksistaan huolimatta Dalai-lama korostaa myötätunnon tärkeyttä. - Eräs ystäväni, tiibetiläinen munkki, vietti 18 vuotta kiinalaisten työleirillä. Kun tapasin hänet myöhemmin pakolaisena Intiassa, hän kertoi joutuneensa leirillä suureen vaaraan. Minä ajattelin, että hänet oli uhattu tappaa. Mutta hän totesikin: "Olin vaarassa menettää myötätuntoni kiinalaisia kiduttajiani kohtaan".

Dalai-lama ei hyväksy väkivaltaa, ei edes itsepuolustuksena. Sota on hänen mielestään vanhanaikainen keino eikä se sovi maailmaan, jossa kansat ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Oli kyseessä sitten maailmantalous tai ilmaston lämpeneminen.

Kokemus myötätunnosta on toisaalta ihmislajille synnynnäinen, toisaalta opittu. Dalai-laman mielestä nykyinen koulujärjestelmämme on yksipuolinen: se uskoo aivoihin, mutta unohtaa sydämen. Ilman myötätuntoa ajaudumme liikaa itsekkäiden halujemme vietäväksi. Siinä on yksi syy länsimaisten ihmisten henkiseen pahoinvointiin. - Länsimaisilla ihmisillä on rahaa, mutta he voivat huonosti. Ihmiset ovat liian riippuvaisia rahasta ja vallasta. Talouselämäkin alkaa nyt kiinnostua näistä asioista. Yksi ystäväni on rikas miljardööri, mutta henkilönä onneton, koska raha ei tuo mielenrauhaa.

Voiko yksi ihminen sitten muuttaa maailmaa? - Viime kädessä voi. Ihmiskunta muuttuu, kun yhteiskunta muuttuu. Yhteiskunta muuttuu, kun yksilö muuttuu. Tietenkin yhden ihmisen on mahdotonta omin avuin saada näkyvää muutosta aikaan. Se ei ole realistinen ajatus. Mutta se on alku: yksi ihminen voi tehdä oman osuutensa.

Maarit Tastula haastatteli Tiibetin hengellistä johtajaa Dalai-lamaa lokakuun alussa hänen vieraillessaan Helsingissä.

Tuotanto YLE Asiaohjelmat.

Teksti-tv s.334.

[Takaisin]