Karttanavigaatiota varten tarvitset Flashin. Voit ladata sen täältä.


Punk-sanastoa:

Soppa

Sorbus-merkkisen viinin lyhennelmä, 1980-luvulla soppa oli punkkareiden kuten alkoholistienkin piirissä suosittu juoma edullisen hintansa takia, 1990-luvulta alkoholituotteita käyttävät punkkarit taas suosivat omatekoista kiljua tai keskikaljaa.

Lähde: Ritva raippa / TEE-SE-ITSE oma elämäsi

« Takaisin edelliselle sivulle

Briard

I Really Hate Ya, 1977

Paikkakunta: Helsinki

Marraskuussa 1977 ilmestynyt Briardin I Really Hate Ya on ensimmäinen suomalainen levy, jota voi puhtaalla omalla tunnolla kutsua punk-rockiksi. Briardin laulajan ja keulahahmo Pete ”Räkä” Malmin ja yhtyeen kitaristi Antti ”Andy MccoY” Hulkon yhteistyön hedelmä oli myös ainoa julkaisu, joka ehti ilmoille tarunhohtoisena punk-vuonna ’77.

Briardin ensiaskeleet otettiin jo edellisen vuoden puolella kun Pete Malmi törmäsi Mustikkamaan juhannusbakkanaaleissa rumpali Seppo ”Sidi” Vainion. Malmin röyhkeistä puheista vakuuttunut Vainio lähti
rääväsuun kyytiin, johon olivat eksyneet Ruotsista kotiutuneet paluumuuttajaveljekset Antti ja Ilkka Hulkko. Äänekästä rockia luukuttanut ryhmä otti nimekseen Philadelphia Motherfuckers, joka muutettiin Briardiksi, Pete Malmin koiran mukaan.

Töölön kirkon nuorisotiloista Briardin tie vei Linnanmäen lavalla ja sieltä edelleen levytysstudioon syksyllä 1977. Kassu Halosen tuottama esikoissingle I Really Hate Ya sai peräänsä seuraavana vuonna yhtälailla punk-henkisen Fuck The Army-julkaisun. Bändi poimittiin Love-recordsin suojiin, missä katurockkukot pyöräyttivät vielä pari singleä ennen Malmin ja Mccoyn välien viilentymistä. Mccoy lähti Pelle Miljoonan leiriin ja alkoi samalla rakentaa Hanoi Rocksia. Pete Räkä Malmista tuli suomalaisen rockin ja Helsingin baarielämän pienisuurimies, joka palannut Briardin keulille parin lyhyeksi jääneen comebackin ajaksi.

Briardin tuotanto

« Takaisin edelliselle sivulle