Punk-kulttuurille on ollut ja on edelleen tyypillistä pohdiskella mitä punk oikein on? Onko punk musiikkityyli, pukeutumisen malli vai elämänasenne tai peräti elämän filosofia?

Suomalainen 1970-luvun punkkiaalto synnytti muun mekkalan ohessa joukon nautittavaan itsetutkiskeluun ja parhaimmillaan myös itseironiaan yltäneitä levytyksiä, joiden aiheena oli punk. Tästä joukosta ylivoimaisesti ikimuistoisin ja iskevin oli salolaisen Vaavi-yhtyeen ensisinglen paraatipuoli Mihin jäi punk? Levytys tehtiin kevät-kesällä 1979 ja jo tuolloin oli ilmassa aihetta noinkin kriittiseen kysymykseen.

Vuoden 79 Rockin SM-kisojen Uusi aalto sarjan mestaruuden täpärästi Pihtiputaalaiselle Ratsialle hävinnyt Vaavi edusti suomalaisen punkin viriiliä pikkukaupunkilaissiipeä. Bändin idut oli kylvetty Salon nuorisotalon bändikähinöissä ja paikallisissa pienlehtikuvioissa. Jawa ja Uutiset ja Sää -yhtyeiden fuusioitumisen tuloksena yhtye kastettiin Vaaviksi vastavetona punk-ajan pakkorankkuudelle. Muun muassa New York Dolls,Ramones ja Jam-covereita aiemmin veivanneet Vaavit alkoivat kirjoittaa omia laulujaan ja yksi ensimmäisistä hengen tuotteista oli kitaristi Kari Hipposen ja laulaja Jorma Nurmisen teos Mihin jäi punk? Vaavin tapauksessa punk ei jäänyt pelkästään Salon nuorisotalolle vaan bändi nousi kansalliseen tietoisuuteen osallistumalla Rockin SM-karkeloihin, jotka poikivat levytyssopimuksen.

Mestaruustuomaristossa istunut Kollaa kestää -yhtyeen napamies ja yleissäätäjä Jyrki Siukonen ryhtyi Vaavin tuottajaksi. Kokonaista neljä tuntia kestäneessä äänitystilaisuudessa taltioitiin Mihin jäi punk? ja yhtä lailla loistavasti nimetty kääntöpuoli Uhoan voimaa.

Vaavin ensirääkäisystä tuli suomalaisen punk-rockin karhea ja energinen klassikko, joka toimi alkusoittona punk-standardeilla mitattuna pitkälle uralle. Salolaiset kiinnitettiin avarakatseisen ja avosylisen Atte Blomin Johanna-talliin ja siellä bändi sai aikaan kahden albumin ja useamman singlen mittaisen tasaisesti popahtavampaan suuntaan kallistuneen uuden aallon putken. Useita miehistön vaihdoksia läpikäynyt Vaavi jaksoi puskea reilusti punk-ajan yli ja pisti pillit pussiin vasta vuonna 1988.