SYNOPSIS

Määrittelemättömään nykyhetkeen sijoittuva 12-osainen rikosjännärisarja kertoo ajasta, jossa globalisaatio on astunut monta askelta eteenpäin. Yhteiskunnan kannalta elintärkeät suuryritykset nauttivat erityisoikeuksista, kärjessä ylikansallinen elektroniikkajätti Escon. Espooseen on perustettu erikoistalousalue yksi, jossa ay-toiminta, verot ja muut kilpailun esteet on poistettu.

Ruotsissa asuva Raid tulee vanhan ystävänsä Ukin kutsumana Suomeen. Ukin tytär, Raidin entinen tyttöystävä on tehnyt itsemurhan, ja Uki kokee, että tyttären työnantaja Escon on vastuussa kuolemasta. Raid kuitenkin kiinnostuu Ukin kostovaatimuksista vasta kun saa tietää, että hänen entinen rikoskumppaninsa Hammar on Esconin palveluksessa likaisen työn tekijänä. Raid haluaa kostaa Hammarille, joka yhteisellä pankkiryöstökeikalla ampui Raidia jalkaan ja jätti poliisin käsiin.

Suomessa Raid tapaa vanhoja Ruotsintuttujaan pahamaineisesta Marabou-jengistä: yhdestä on tullut menestyksekäs pornokauppias, toinen on erikoistunut pimeään asekauppaan. Ystäviltään Raid saa selustatukea suuressa ajojahdissaan.

Myös komisario Jansson etsii suurriistaa, poliisin tappajaa. Aluksi jäljet johtavat Raidiin, mutta pian Jansson ymmärtää että maali on muualla. Raidin ja Janssonin edut yhdistyvät, kun esiin nousee vastustajia joiden valta ulottuu joka paikkaan ja käsi joka taskuun.

Raid ei ole mikään naistenmies, mutta nakkikioskin nurkalla vaanivaa rakkautta hän ei pysty väistelemään yhtä menetyksellisesti kuin luoteja. Saneerattu pankkivirkailija Tarja onnistuu uudessa ammatissaan nakkikioskin myyjänä löytämään tien Raidin sydämeen.

Kun kaikki räjähtää, yhtiöitetty, kilpailutettu ja saneerattu veronmaksaja saa sanoa viimeisen sanan.

AJATUKSIA RAIDIN TAUSTALTA

Raid-sarjan johtoteema, toivo paremmasta, on ajatuksessa, että ihmisen kyky erottaa oikea ja väärä säilyy sittenkin.

Sarjan kehittelyssä on ollut mukana psykohistorioitsija Juha Siltala Helsingin yliopistosta. Hän on käyttänyt puheenvuoroja ja julkaissut tutkimuksia ihmismielen ja ihmiskäsitysten muuttumisesta globaalisessa kilpailussa. "Kun yhä useampi elämänalue alistetaan hyötykäyttöön tulee ihminen helposti rahan kaltaiseksi ja hän hahmottaa kaiken vain mitattavan hyödyn kautta. Muiden merkitysten etsinnälle ei jää tilaa eikä ihmisten välille muuta yhteyttä kuin riistäminen tai riistetyksi tuleminen".

Siltala ihmettelee, miksi niin monet ihmiset näyttävät säilyttävän hyvyytensä, vaikka heidän pitäisi tulla koviksi. Toivo paremmasta lepää siinä.