Harmonikkataiteilija, Maria Kalaniemi voitti ensimmäisen Kultainen harmonikka -kilpailun vuonna 1983. Samana vuonna hän aloitti opinnot, vasta perustetulla, Sibelius-Akatemian kananmusiikkiosastolla. Vuonna 1991 hän julkaisi ensimmäisen omia sävellyksiä sisältävän levynsä, joka esitteli omaperäisen artistin, jolla oli selkeä oma näkemys siitä mikä hänen musiikillinen linjansa tulisi olemaan. Vuonna 2009 Maria Kalaniemi väitteli tohtoriksi aiheenaan Runonsoittoa ja paljelaulua.
”Kansanmusiikkia kaikilla mausteilla” voisi olla sopiva määritelmä Kalaniemen musiikista puhuttaessa. Se ei suinkaan tarkoita pelkästään vanhan kertaamista, vaan ennen kaikkea uuden luomista ja asioiden ennakkoluulotonta eteenpäin viemistä. Kansanmusiikki ei ole mikään pystyyn kuollut vanha musiikkilaji, uutta kansanmusiikkia syntyy myös tänä päivänä.
Uusimmalla levyllään, Vilda rosor – Villejä ruusuja, Maria Kalaniemi on paneutunut muun muassa suomenruotsalaisen kansanmusiikin saloihin. Levyn avaava I fjol (Herrojen kanssa pellon laidassa) on monelle tuttu Carolan suomenkielisenä esityksenä joka soi radiossa tiuhaan 70-luvun alussa. Laulu on alun perin Bromarfista Länsi-Uudeltamaalta, jossa vuonna 1886 syntynyt Hilma Ingberg lauloi sitä, ja kansanmusiikkitutkija pelasti laulun jälkipolville, kun sattui äänittämään Hilman laulua.
Samalla tavalla on jälkipolville säilynyt keskiaikainen kansanballadi Magdalena på källebro, jota lauleli nötöläinen Svea Jansson. Balladi Sven i Rosengård on taas peräisin Pohjanmaalta Raippaluodolta.
Mieleen tuleekin ajatus – kuinka moni hieno kansanlaulu onkaan unohtunut ikuisiksi ajoiksi. Mutta älkäämme turhaan murehtiko sitä, vaan olkaamme iloisia Maria Kalaniemen kaltaisista muusikoista, jotka vaalivat kansanmusiikkiperinteitä ja tuovat niihin kaiken lisäksi oman näkemyksensä… kaikilla mausteilla.
Kommentit (0)
Ei kommentteja.