Kolmekymppinen mies tähyää suonlaitaa kuokka olalla. Sinne sitä olisi päästävä, mies tuumii ja aloittaa työn. Eletään 1880-lukua agraarissa Suomessa. Suolla huhkii Koskelan Jussi, torppariksi päässyt entinen huutolaispoika ja renki, joka ei tiedä vielä, että jo poikansa Akseli voi lunastaa torpan itselleen.

Koskelan Jussi on suomalaisen sisun ylin ruumiillistuma. Hänessä kiteytyy korvenraivaajien loputon taistelu kylmää, nälkää, hallaa ja toivottomuutta vastaan. Jussin nuoruuden sitkeydessä ja jääräpäisyydessä on jotain pyhää – mutta kolikossa on kääntöpuolena hienoinen nuukuus ja äreys. Luonnonvoimien lisäksi Jussi-torppari toimii rovastin alaisena. Suon Jussi vielä selättääkin, mutta rovastin edessä hän ei voi kuin suostua.

Väinö Linnan romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla (1959–62) kuvaa tavallisen ja arkisen suvun kolmea sukupolvea. Romaanitrilogia paikkasi ilmestyessään historiantutkimuksen jättämää aukkoa vuoden 1918 tapahtumiin. Täällä Pohjantähden alla avasi vanhat haavat, mutta aloitti myös uusien näkökulmien esittämisen.

Nimi: Jussi
Titteli: torppari
Lähipiiri: esimerkiksi vaimo Alma ja pojat Akseli, Aukusti ja Aleksi
Levinneisyydestä: Edvin Laineen elokuva Täällä pohjantähden alla sekä useita teatterisovituksia, joista yksi esimerkki on Kaisa Korhosen ohjaus Jyväskylän kaupunginteatteriin