Suomalaiset ihastelevat prinsessa Dianaa sekä naapurin Vickania ja Maddea, vaikka itse asiassa meillä on omakin prinsessa. Vieläpä sellainen, joka peittoaa kauneudellaan, viisaudellaan ja hyvyydellään kaikki ulkomaan kuninkaalliset. Neidon nimi on Adalmina, ja hän syntyi Sakari Topeliuksen kynästä 1840-luvulla.

Adalmina sai kummilahjakseen kauneutta, rikkautta ja viisautta tuovan helmen, joka kiinnitettiin kultakruunuun. Kerran ihaillessaan kuvajaistaan tyttönen kuitenkin pudotti kruunun lähteen silmään. Helmen mukana katosivat kaikki kummilahjat, ja muistikin meni. Onneksi jäljelle jäi lohdutuspalkinto: nöyrä sydän, jonka toinen haltiakummeista oli luvannut tällaisten tapausten varalta.

Niin kiltti ja herttainen Adalminasta tuli, että Frankinmaan prinssi Sigismund ihastui ja sattumalta löysi kadonneen helmikruunun. Adalmina lie itsekin lukenut sadun tai kaksi, koska tiesi sipsuttaa paikalle viimeisenä, kuin vahingossa, kun kruunua sovitettiin valtakunnan tyttösten päähän.

Satusedän opetus kuuluu: nöyrä sydän on ulkoista kauneutta tärkeämpää, mutta kuvittaja Rudolf Koivun Adalmina varastaa show’n, sillä kukapa piittaisi nöyrästä sydämestä, jos saisi Adalminan ulkomuodon.

Nimi: Adalmina
Titteli: prinsessa
Lähipiiri: haltiattaret, vuohet, prinssi Sigismund
Levinneisyydestä: kuvakirjat esimerkiksi Maija Karman ja Rudolf Koivun kuvittamina, Marko Aution satuooppera Adalminan helmi, MTV3:n tyttöjen sivusto