Sven Tuuva (Dufva) ei kanna turhaan hyvän tyhmän mainetta. Tuuvan perheessä älynlahjat on suotu muille sisaruksille. Svenin vahvuuksia ovatkin ehdottomasti suuri sydän ja keho.

Kun Sven on sotaväessä, korpraali ei tiedä, kuinka suhtautua äkseeraavaan Sveniin. Välillä korpraali huutaa nauraen, kohta taas nauraa huutaen. Suunnat ovat Svenillä sekaisin. Tämä käy venäläisten hyökätessä Svenin kohtaloksi. Kun joukkoja käsketään perääntymään, Sven sekoaa suunnasta ja painelee kohti vihollista. Hyvän mutta tyhmän sotilaan esimerkistä suomalaiset hyökkäävät entistä raivokkaammin. Taistelun jälkeen Sven Tuuva löytyy kuolleena. Luoti on lävistänyt hänen sydämensä.

Ensimmäinen osa Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista ilmestyi Euroopan vallankumousvuonna vuonna 1848, ja toinen osa vuonna 1860. Suomen sotaan (1808–1809) sijoittuvilla runoilla Runeberg hahmotteli Suomen kansan syvimpiä piirteitä. Ne kansa – tai ainakin sivistyneistö – osti heti omakseen. Miten on, leimaavatko uskollisuus, kestävyys ja urheus edelleen suomalaisia?

Nimi: Sven Tuuva
Titteli: sotamies
Lähipiiri: isä, kahdeksan sisarusta
Levinneisyydestä: Edvin Laineen elokuva Sven Tuuva, useita teatteriversioita, kuten Lauri Siparin Sven Tuuva