Kiilalaisia retkellä 1937. Kokoelma Jenny Pajunen. Teematarinat
Kiila

Kirjallisuusryhmä Kiila nousi oikeistolaisen kulttuuri­politiikan vasta­voimaksi.
Vasemmistolainen kirjallisuusryhmä Kiila perustettiin 1936. Kiila oli lähtenyt viriämään jo joitain vuosia aikaisemmin ryhmissä, jotka olivat muodostuneet Erkki Valan toimittaman uuden Tulenkantajat -lehden ja Jarno Pennasen Kirjallisuuslehden ympärille.

Kiilan syntymisen taustalla oli 30-luvun koventunut oikeistolainen ilmapiiri, lapuanliike, laman aiheuttama yleinen kurjistuminen sekä fasismin pelko. Kiila halusi oppositioksi kulttuuritaantumusta vastaan ja julistautui suomalaisen proletaarikirjallisuuden nostajaksi. Proletaarikirjallisuus oli työläiskirjallisuutta väljempi käsite, enemmän ideologinen kuin työväenluokkainen.

Kokoelma Jenny Pajunen.
Kiila vappuna 1938.

Aatetta ja estetiikkaa

Kiilalla oli siis sekä vahvan aatteellinen että esteettinen ohjelma. Pelkkä julistava työläiskirjallisuus ei riittänyt, uudelta proletaarikirjallisuudelta vaadittiin korkeaa taiteellista tasoa. Kirjallinen esikuva oli sosialistisen realismin isä Maksim Gorki. Kiilalaisten teokset edustivat kahta tyylisuuntaa: toisaalta realistisia, arjen kuvaukseen keskittyviä, toisaalta avantgardistisia piirteitä sisältäviä, vapaamittaisia runoja.

1930-luvun poliittinen ilmapiiri leimasi selvästi Kiilan toimintaa. Yhteinen vihollinen tiivisti ryhmää. Etsivä Keskuspoliisi seurasi vasemmistoryhmittymien toimintaa, kokousten takarivissä istui säännöllisesti hiljainen mies. Vasemmistolaiset kirjailijat eivät päässeet esimerkiksi Kirjailijaliiton jäseniksi. Myös kansanrintama-aate oli keskeinen osa Kiilan maailmankatsomusta. Kansanrintama oli eurooppalainen laajapohjainen sodan- ja fasisminvastainen rintama.

Kiilan toimintaan kuuluivat kokousten ohella kirjalliset illat ja matineat sekä omakustannustoiminta. Lisäksi kiilalaiset toimivat aktiivisesti Työväen näyttämöllä.

Jäsenistöä

Kiilan ydinryhmän muodostivat Jarno Pennanen, Arvo Turtiainen, Elvi Sinervo, Viljo Kajava ja Otto Varhia. Varsinaisesti Kiilaan hyväksyttiin vain kirjailijat, mutta, elokuvaohjaaja Nyrki Tapiovaara ja graafikko Tapio Tapiovaara sekä kriitikot Maija Savutie ja Helmer Adler olivat aktiivisesti mukana ryhmässä. Lisäksi Kiilaan olivat liittyneet jo tunnustusta saaneet kirjailijat Katri Vala ja Pentti Haanpää. Ajan vasemmistolaisen kritiikin tärkein kirjoittaja Raoul Palmgren liittyi Kiilaan vasta sodan jälkeen, mutta Palmgrenilla oli vahva roolinsa Kiilan ohjelman synnyssä.

Kiila oli ryhmänä melko pieni. Samat ihmiset toimivat monella eri saralla, toimittivat Tulenkantajia, Kirjallisuuslehteä ja Akateemisen sosialistiseuran Soihtu-lehteä sekä toimivat Työväen näyttämöllä.

Kun Kiila 1936 perustettiin, vasta Viljo Kajava oli julkaissut esikoiskokoelmansa Rakentajat (1935). Arvo Turtiaisen kokoelma Muutos julkaistiin 1936. Talvisotaan mennessä kiilalaisilta oli julkaistu yli 30 teosta. Kiila oli kirjailijoille hedelmällinen kasvualusta, niin taiteellisessa kuin maailmankatsomuksellisessakin mielessä. Kerttu Saarenheimon mukaan esimerkiksi Katri Valan kirjalliselle tuotannolle tutustuminen kiilalaisiin ja erityisesti Jarno Pennaseen oli käänteentekevä.

Katsele: Veikko Sinisalo kertoo 30-luvun proletaarikirjallisuudesta
1930-luvun kirjallisuuspolitiikkaa

Raoul Palmgren oli 30-luvulla vasemmistoälymystön keskeisimpiä kirjoittajia. Hänen asemansa kirjallisuuskriitikkona oli näkyvä. Kritiikeissään hän määritteli proletaarikirjallisuuden arvoja ja näin vaikutti kiilalaisten kirjallisuuskäsityksiin. Palmgren arvosteli mm. Katri Valan runokokoelman Paluu. Paluu oli Valan tuotannossa aivan uudenlainen teos, jonka Vala oli kohdistanut "runoiksi joukoille." Palmgrenin arvion mukaan Valan runot olivat kyllä sisällöltään sosialistisia, mutta muodoltaan porvarillisia. Näkemyksillään Palmgren paalutti "oikean" ja "väärän" kirjallisuuden.

Katsele: Pertti Karkama Palmgrenin kriitikonroolista

Kokoelma Arvo Turtiainen
Arvo Turtiainen ja Tapio Tapiovaara 1930-luvulla

Viljo Kajavan ohella Elvi Sinervoa pidettiin Kiilan parhaana kirjailijana. Sinervo oli julkaissut novelleja useissa vasemmistolehdissä ja suurimmaksi osaksi näistä novelleista muodostui hänen esikoiskokoelmansa Runo Söörnäisistä (1937). Sinervo noudatti novelleissaan kirjallisuuskäsitystään; aiheet olivat läheltä hänen omaa elämänpiiriään, arjen kuvausta arjen kielellä ilmaistuna.

Sinervo julkaisi vielä romaanin Palavankylän seppä ennen sotaa, mutta hänen varsinaiseksi läpimurrokseen tuli runokokoelma Pilvet. Sekä Elvi Sinervo että hänen miehensä Mauri Ryömä olivat jatkosodan aikana vankilassa valtiopetoksesta syytettynä. Vankeusaikanaan Sinervo kirjoitti runoja wc-paperiliuskoille, jotka onnistuttiin sitomaan kirjaksi ja kuljettamaan vankilasta ulos. Tämän kokoelman Tammi julkaisi 1944 nimellä Pilvet. Näin alkaa kokoelman nimikkoruno

Samoina vaeltavat lapsuuteni pilvet,
Eikä muurahainen vastaa,
Mihin sillä on kiire.

Elin, rakastin,
ja kolmikymmenvuotiaana
minut puettiin vanginpukuun.
Yhä katselen pilviä
- ikuista on vain kaipaus.

Kiilan sota

Kiilan uusi vuosi sodan jälkeen
Kaikki Kiilan keskeiset jäsenet osallistuivat talvisotaan. Sodan asetelma oli ongelmallinen ja esim. Raoul Palmgren kirjoitti myöhemmin, että hän koki olevansa väärällä puolella ja taistelevansa väärien ihanteitten puolesta. Jatkosotaan liittymistä eivät kiilalaiset voineet hyväksyä ja osa heistä meni maan alle. Palmgren ja Arvo Turtiainen otettiin kiinni ja vangittiin maaliskuussa 1942. Mauri Ryömä oli vangittu jo aiemmin ja Jarno Pennanen joutui vankilaan Hella Wuolijoen vakoilujutun yhteydessä.

Sodan jälkeen Kiilan toiminta alkoi nopeasti uudestaan. Kiilalaisista mm. Pennanen, Turtiainen ja Sinervo kirjoittivat kokemuksistaan vankeusajalta. Syntyi kaksi uutta kustantajaa, Tammen ohella SKP:n hallitsema Kansankulttuuri. Kiilan ajatukset saivat kaikupohjaa, sen jäsenmäärä kasvoi ja se jatkoi toimintaansa 1970-luvulle saakka.

Anna Korhonen
 

Lähteet

Kajava Viljo: Aika rakastaa, aika laulaa
Runoilija muistelee
Toim. Kristiina Lyytinen
Otava 1990

Kalemaa Kalevi: Elvi Sinerevo -vuorellenousija
SKS 1989

Kalemaa Kalevi: Raoul Palmgren - suomlainen toisinajattelija
Tammi 1984

Saarenheimo Kerttu: Katri Vala - aikansa kapinallinen
WSOY 1984

Suomen kirjallisuushistoria 2
Järkiuskosta vaistojen kapinaan
Toim Lea Rojola
SKS 1999

Suomen kirjallisuushistoria 3
Rintamakirjeistä tietoverkkoihin
SKS 1999

» Alkuun

Kiila

Tapio Tapiovaara

Elvi Sinervo: Viljami Vaihdokas
Kehystarinat
Sivun sisältö

» Aatetta ja estetiikkaa
» Jäsenistöä
» 1930-luvun kirjallisuuspolitiikkaa
» Kiilan sota
Teematarinat

» Unelma kaupungista
Kiila
Pikkutarinat

» Turku taidekaupunkina
» Aleksis Kivi -patsaan vaiheet






| Lähetä sivu tuttavallesi