Taidehistorioitsija ja –kriitikko Nils-Gustav Hahl vaikutti suomalaisessa kulttuurielämässä aktiivisesti runsaan kymmenen vuoden ajan. Hahl osallistui vapaaehtoisena jatkosotaan ja katosi Hangon edustalla syyskuussa 1941. Hahl kirjoitti arvosteluja ja artikkeleita suomalaisiin ja ruotsalaisiin lehtiin vuodesta 1928 alkaen ja oli mukana perustamassa Artekia vuonna 1935.

Hahlin ura kirjoittajana ja taidevaikuttajana osui aikaan jolloin suomalainen kulttuurielämää dominoivat voimakkaat, kansallistunteen ja kansallisuusaatteen värittämät arvot. Toisaalta taide-elämässä toimi aktiivinen joukko ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneet modernista taiteesta ja arkkitehtuurista, kirjallisuudesta ja runoudesta. Tästä suomenruotsalaisesta kulttuuripiiristä, johon Hahlkin kuului, muodostui 1930-luvulla merkittävä vastavoima konservatiiviselle taide-eliitille.

Suomenruotsalaisilla oli jo 1910-luvulta lähtien ollut suomenkielisiä vilkkaammat yhteydet ulkomaille. Suhtautuminen moderniin taiteeseen ja uusiin taidevirtauksiin oli myös huomattavasti avarampaa. Kiihkeää kulttuuridebattia oli käyty jo kaksikymmenluvulla lehdissä Euterpe ja Quosego. Hahlien perheen tuttavapiiriin kuuluivat muun muassa Thesleffin perhe, jonka tyttäristä Ellen oli maalari ja Gerda suomalaisen taidekeramiikan uranuurtaja. Helsingissä suomenruotsalaiset intellektuellit kokoontuivat ravintola Rotondessa, jossa keskusteluihin osallistuvat Hahlin lisäksi Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Rabbe ja Torger Enckell sekä Maire Gullichsen.

1920-luvun lopulla Hahl propagoi Nya Argus-lehdessä voimakkaasti ajankohtaisten kansainvälisten taidesuuntausten puolesta, ja toivoi suomalaisten suuntautuvan länteen. Hahl piti tärkeänä ulkomaisten näyttelyiden tuomista Suomeen, sillä ilman ulkomaisia vaikutteita Suomen taide-elämä tukahtuisi kokonaan. Hahl oli myös mukana viemässä suomalaista taidetta ulkomaille, mm. Tukholmaan vuonna 1934 ja Brysselin maailmannäyttelyyn 1935.

Hahl kirjoitti myös paljon suuren yleisön taidemaun kasvattamisesta. Hän käsitteli kirjoituksissaan niin funktionalismia, kodin sisustusta ja taidekauppaa. Hahl piti modernismin demokratisoimista tärkeänä ja vertasi maalaustaidetta kirjallisuuteen. Taiteen pitäisi edullisten kirjasarjojen tapaan olla kaiken kansan saatavilla. Taide olikin Hahlille laaja sosiaalinen kysymys. Hahl painotti taidekritiikin merkitystä. Kritiikin tuli palvella laajaa yleisöä, ei vain suppeita taiteilijapiirejä. Kansantajuisena ja mukaansatempaavana kirjoittajana Nils-Gustav Hahlilla olikin tähän hyvät edellytykset.

Nils-Gustav Hahl oli erityisen kiinnostunut elokuvista ja valokuvan mahdollisuuksista. Hän oli perustamassa Projektio filmikerhoa vuonna 1935. Projektio toimi vain vuoden, mutta sen vaikutukset suomalaiseen kulttuurielämään säteilivät paljon kauemmaksi.

Vuonna 1935 perustetusta Artekista tuli Nils-Gustav Hahlin elämäntyö. Hän toimi Artekin toimitusjohtajana kuolemaansa saakka. Oli paljolti Hahlin kontaktien ja näkemysten ansiota että Artekista kehittyi monipuolinen ja toimiva liikeyritys. Artekin kautta Hahl kykeni toteuttamaan monia demokraattisempaan taidekäsitykseensä liittyviä ideoitaan, vaikka esimerkiksi ajatus Artekiin liittyvästä julkaisutoiminnasta jäikin haaveeksi.

Suhonen, Pekka 1985. Artek. Alku, tausta, kehitys. Artek, Espoo.

Lindgren, Liisa. Toim., 2001. Kirjoituksia taiteesta 3. Modernisteja ja taiteilijakriitikoita. Valtion taidemuseo/Kuvataiteen keskusarkisto. Helsinki.

Kalha, Harri 1996. Marita Lybeck 1906-1990. Galleria Septaria, Helsinki.

Tuotanto/Ura

Ura

1933 Domus-lehden päätoimittaja
1935-1941 Artek oy:n toimitusjohtaja
1933-1936 Filmistudio Projketionin sihteeri
1935 Suomen pääsihteeri Brysselin maailmannäyttelyssä

Kirjavinkit

Hahl, Nils-Gustav: Om konst och konstindustri: efterlämnade skrifter. Med
epilog av Alvar Aalto; samlade och utgivna av Hans Kutter. Arteks förlag 1942.

Hahl, Nils-Gustav: Karelen, land som var: minnespublikation utgiven av Karjalan
liitto. Redigerad av Olavi Paavolainen med bistånd av Nils-Gustav Hahl. WSOY 1941.

Hahl, Nils Gustav: Samling Gösta Stenman: finländsk konst: beskrivande
katalog. Söderström 1932.

Kaunisharju, Kirsi: Ikuinen idealisti: Nils-Gustav Hahlin taidekäsityksestä.
Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos 1999. [Elektroninen
aineisto,linkki ei toimi. htttp://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/g/1579.pdf]

Suhonen, Pekka: Artek: alku - tausta - kehitys. Artek 1985.
[Hahl mm. s. 22-24]