Vili Vesterinen. Kuva: Yle
Vesterinen Vili

Vili Vesterinen lienee suomalaisen kevyen musiikin kuuluisin instrumentalisti, jonka tavaramerkki Säkkijärven polkka on yhtäläinen legenda.

Vili Vesterinen lienee suomalaisen kevyen musiikin kaikkien aikojen kuuluisin instrumentalisti, jonka tavaramerkki Säkkijärven polkka on yhtäläinen legenda ja hänen hanurinsa lentoon saattamana luultavasti Suomen rajojen ulkopuolella tunnetuin suomalainen kansansävelmä. Nopeiden kappaleiden rinnalla olivat lyyriset - Vesterinen oli soittimensa runoilija.

Voittoja, voittoja

Vesterinen voitti pohjoismaisen harmonikkamestaruuden suvereenisti neljä kertaa 1930-luvulla. Kansallisten tuntojen kannalta tilanne oli ainutlaatuinen, sillä ehkä vain tämän ainoan kerran suomalainen musiikkiviihde on innoittanut kansaa kokemaan yhtä mahtavia tunteita kuin urheilun komeimman suoritukset. Kielikiistat olivat tuolloin Suomessa kuumimmillaan: kiihkeimpien suomalaisuusintoilijoiden mielestä muita kieliä kuin omaa äidinkieltään taitamattoman Vesterisen voitot osoittivat etevämmyyttämme muutenkin kuin hanurin näppäilyn alueella.

Kansallissoittimen mestari

Lähinnä Vilin ansiosta harmonikan suosio kohosi ennenkuulumattoman suureksi 30-luvulla. Hän oli pitkälti luonnonlahjakkuus, koska nuotinlukutaito oli pitkään vähän niin ja näin. Kauko Käyhkö muistelee: "Juuri tuo osaamattomuus pisti hänet harjoittelemaan kappaleensa niin perusteellisesti ja silaamaan ne niin lopullisesti, että hänet olisi herättänyt sikeimmästä unesta, hän olisi heti unentokkurassa päästellyt sänkynsä laidalla vaikka minkälaiset csardakset." Maan kuuluisimman viihdeorkesterin Dallapén loistovuosina 30-luvulla Vili oli ehdoton tähtisolisti, jonka aplodit ohittivat jopa Jori Malmsténin tai ylivertaisen showmiehen Eino Katajavuoren suosionosoitukset.

Esiintymisen taikaa

Vesterisessä oli harvinaista eleganssia ja loistokkuutta: hän oli keikarimainen olematta omahyväinen tai turhamainen. Hänen tiedetäänkin harjoitelleen joka kerran ennen lavalle menoaan sisääntuloa: liikkeet, ilmeet, käsien esilläolo ja jopa suurehko kimalteleva sormus olivat tärkeitä. Vuonna 1938 Vesterinen erkaantui Dallapésta ja lähti yhdessä Godzinskyn, Georg Malmsténin ja Eino Katajavuoren kanssa ns. neljän pojan kiertueelle, joka lienee sisältänyt muutamiakin suomalaisen kevyen musiikin hienoimpia hetkiä.

Sodan vuosien perustaiteilija

Vesterinen oli luonnollisesti kärkinimiä, kun rintamalle valittiin valovoimaisia, suurinta taitoa edustavia viihdetaiteilijoita. Hänen hahmoonsa kytkeytyy jatkosodan ajoilta muuan merkillinen ennätys. Aake Jermo kuvaa tapahtuman kirjassaan Kun kansa eli kortilla:

"Vihollisen tiedettiin asentaneen eräisiin tärkeisiin kohteisiin radiomiinoja ja eräältä sotavangilta saatiin tietää jaksoluku, jolla miinat räjäytettäisiin. Oli välttämätöntä pitää tämä jaksoluku taukoamatta käytössä niin kauan kunnes pioneerit olivat löytäneet miinat ja tehneet ne vaarattomiksi. Kyllä sen kaikumista monin paikoin melkoisesti ihmeteltiin, ja vaikka se olikin nimenomaan sotapoikien mielikappaleita, taisivat jotkut kolmessa vuorokaudessa jo ehtiä pahan kerran kyllästyä siihen."

Peter von Bagh

Tuotanto/Ura

Ura

Pohjoismaisten harmonikkamestaruuskilpailujen voittaja 1934, 1936, 1938, 1939.

Dallapén jäsen 1931-1938

Yli 130 levytystä

Tunnetuimpia levytyksiä

Metsäkukkia, 1931
Hilpeä hanuri, 1936
Säkkijärven polkka, 1939
Valssi menneiltä ajoilta, 1939

Lisätietolinkit

»
Sukuseuran esittelysivu Vesterisestä

» Alkuun

Sivun sisältö

» Voittoja, voittoja
» Kansallissoittimen mestari
» Esiintymisen taikaa
» Sodan vuosien perustaiteilija
» Tuotanto/Ura
» Lisätietolinkit
Henkilötiedot

Vesterinen, Viljo
26.03.1907 - 18.05.1961

Ammatti:
Muusikko






| Lähetä sivu tuttavallesi