”Raidallinen ihminen, katsokaa,
raottakaa häntä, oppikaa lukemaan
raitojen välistä
sielun selailtava olemus,
milloin valkoinen,
milloin värillinen, vuorotellen
ihmisestä toiseen, aina
saman viivaston musiikkina:
nyt punainen,
nyt ruskea,
nyt keltainen […]”

Annika Rimalan (ent. Piha) suunnittelemasta Tasaraita-trikoovaatemallistosta tuli suomalaisille kuin uusi kansallispuku ja erään sukupolven univormu. Suunnittelun päämääränä oli vaate, joka olisi ajaton, saatavana vuodesta toiseen ja sopiva sekä naisille että miehille, lapsille ja vanhuksille, kesällä ja talvella. Rimala halusi tehdä yksinkertaisen värikkään trikoopaidan, joka olisi kuin Levi-Straussin suunnittelemat farmarit: kestävä ja monikäyttöinen.

Tasaraita-mallistosta tulikin uskomattoman suosittu, ja se täytti suunnittelijansa toiveet. Paidan, housujen tai yöpuvun raitojen väreistä saattoi päätellä vuosikerran, ja vaatteita käyttivät kaikki. Raitapaita uhmaa onnistuneesti muodin syvintä olemusta: pyrkimystä vaihteluun. Tasaraita on säilynyt Marimekon tuotannossa jo yli kolmekymmentä vuotta.

”Raidallinen ihminen, aina lapsi,
katsokaa, raottakaa häntä
miltä kohdin tahansa,
ja näette puhtaan
rantahiekan,
paljaan jalan painamat
ja sinistä vasten
kuvan maailmasta
jonka piti olla meidän.”

Runokatkelmat ovat Pentti Saaritsan runosta ”Oodi tasaraidalle” kokoelmassa ”Taivaan ja maan ero”, joka on omistettu Annika Rimalalle.

Ars Suomen taide 6. Toim. Salme Sarajas-Korte. Helsinki, Otava. 1990.

Ateneum Maskerad. Taideteollisuuden muotoja ja murroksia. Toim. Yrjö Sotamaa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B 62. Taik, Helsinki. 1999.

Marimekkoilmiö. Toim. Pekka Suhonen ja Juhani Pallasmaa. Wsoy, Espoo. 1986.

Saaritsa, Pentti 1985. Taivaan ja maan ero. WSOY, Porvoo, Helsinki, Juva.