Jean Sibelius 1910 -luvulla, Museovirasto
Sibelius Jean

Suomalaiskansallisen musiikin historia alkaa Sibeliuksen Kullervosta, mutta Sibeliukselle se oli vain komea alku loistavalle uralle.

Jean Sibelius syntyi 8.12.1865 Hämeenlinnassa. Sibeliuksen isä Christian Gustaf Sibelius kuoli vuonna 1868 pojan ollessa kaksivuotias. Lapsuuden kesät Sibelius vietti tätinsä Evelina Sibeliuksen luona Loviisassa.

Viulisti-Janne

Vuonna 1880 neljäntoista ikäisenä Sibelius alkoi opiskella viulunsoittoa. Kotona muodostui sisaruksista trio: viulua soittavan Jannen lisäksi veli Christian soitti selloa ja sisar Linda pianoa.
Suoritettuaan ylioppilastutkinnon Sibelius kirjottautui syksyllä 1885 lainopilliseen tiedekuntaan Helsingissä. Samaan aikaan hänestä tuli Helsingin Musiikkiopiston (nykyinen Sibelius-Akatemia)
oppilas pääaineenaan viulunsoitto. Sävellystä Sibelius opiskeli opiston rehtorin Martin Wegeliuksen johdolla.

Morsian kulttuuriperheestä

Opiskelutoverinsa Armas Järnefeltin kautta Sibelius tutustui Järnefeltien perheeseen. Arvid, Eero ja Armas Järnefeltien sisaresta Aino Järnefeltistä (1871-1969) tuli Sibeliuksen puoliso. Heille syntyi yhteensä kuusi tytärtä, joista kolmas, Kirsti, kuoli lapsena.
Vuosina 1889-90 Sibelius jatkoi sävellysopintojaan Berliinissä Albert Beckerin johdolla ja Wienissä vuosina 1890-91 Robert Fuchsin ja Karl Goldmarkin johdolla.

Kullervosta kaikki alkoi

Sibeliuksen ensimmäisen tärkeän teoksen Kullervo-sinfonian kantaesityksen 28.4.1892 voi nähdä suomalaiskansallisen musiikin synnyinhetkenä. Sibeliuksen kaksi seuraavaa sinfoniaa nro 1 (1899/1900) ja nro 2 (1902) ovat yhä vahvasti sidoksissa kansallisromanttiseen tyyliin, mutta kolmannesta sinfoniasta (1907) eteenpäin Sibeliuksen sävelkieli vapautuu romantiikan painolastista. Sinfoniat nro 4 - 7 edustavat 1900-luvun alun eurooppalaisen musiikin erästä huipentumaa. Kukin Sibeliuksen sinfonioista on yksilöllinen, persoonallinen ja kypsä kannanotto sinfonisen säveltämisen perinteeseen.
Sinfonioiden rinnalla tärkeitä teoksia ovat Viulukonsertto d-molli (1903/04/05) sekä useat sinfoniset runot, joiden sarjan huipentaa mestarillisella tavalla Tapiola (1926).

» Sibelius ja Kolin retki
Ainolan hiljaisuus

Sibelius vetäytyi julkisesta säveltämisestä 1930-luvun alussa, ja tuhosi nähtävästi jo pitkälle valmistuneen kahdeksannen sinfonian partituurin. Teoksen kantaesitys oli jo sovittu Bostonin sinfoniaorkesterille Serge Koussevitzkyn johdolla.
Jean Sibelius kuoli 20.9.1957 kotonaan Ainolassa, Järvenpäässä.

Juha T. Koskinen

Tuotanto/Ura

Keskeisimmät orkesteriteokset

Sinfonia 1 e-molli, 1899/1900
Sinfonia 2 D-duuri, 1902
Sinfonia 3 C-duuri, 1907
Sinfonia 4 a-molli, 1911
Sinfonia 5 Es-duuri, 1915/1916/1919
Sinfonia 6 d-molli, 1923
Sinfonia 7 C-duuri, 1924

Sinfoniset runot:
Kullervo, 1892
Satu, 1892/1902
Lemminkäinen - neljä legendaa, 1895/1939
Pohjolan tytär, 1906
Öinen ratsastus ja auringonnousu, 1908
Bardi, 1909
Luonnotar, 1913
Aallottaret, 1914
Tapiola, 1926

Karelia-sarja, 1893
Viulukonsertto d-molli, 1903/1904/1905
Valse triste 1903/1904

Kamarimusiikkia ja instrumentaaliteoksia

Voces intimae (Sisäisiä ääniä), jousikvartetto 1909
Sonatiini viululle ja pianolle E-duuri, 1915

19 opusta pianokappaleita
lukuisia pikkukappaleita viululle ja pianolle
Malinconia, sellolle ja pianolle, 1901

Vokaalimusiikkia

Noin 80 yksinlaulua, joista suurin osa ruotsinkielisiin runoihin.
Erityisen huomattavia opukset 36,37,38 (1898-1904)/Sisältävät mm: Svarta rosor (Mustat ruusut) E. Josephsonin runoon
Säv, säv susa (Soi, soi kaisla) G. Frödingin runoon
Flickan kom ifrån sin älsklings möte (Tuli tyttö luota armahansa), J. L. Runebergin runoon
Den första kyssen (Ensi suutelo)J. L. Runebergin runoon
Demanten på marssnön (Timantti hangella) J. J. Wecksellin runoon
Höstkväll (Syysilta) V. Rydbergin runoon
Var det en dröm (Untako vain) J. J. Wecksellin runoon

Kuoroteoksia:
Venematka, 1893
Terve kuu, 1893
Rakastava, 1893
Saarella palaa, 1895
Sydämeni laulu, 1898
Metsämiehen laulu, 1900

Lisätietolinkit

» Markus Tarkoman ja Martti Laitisen Sibelius-sivut
teokset, levytykset, elämäkerta, keskustelu, kirjallisuus, linkit

Kirjavinkit

Sibelius, Aino: Tulen synty: Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003.

Sirén, Vesa: Aina poltti sikaria: Jean Sibelius aikalaisten silmin. Otava 2000.

Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Jean Sibelius: teosten yhtenäistettyjen nimikkeiden ohjeluettelo. 2. uud. p., Suomen musiikkikirjastoyhdistys 1996.

Goss, Glenda Dawn: Jean Sibelius and Olin Downes: music, friendship, criticism. Boston, Northeastern University Press 1995.

Kilpeläinen, Kari: Jean Sibelius: Ainola, Järvenpää. Järvenpään kaupunki 1995.

Layton, Robert: Sibelius. London 1992.

Tawaststjerna, Erik: Jean Sibelius I-V. Otava 1965-1988.

Salmenhaara, Erkki: Jean Sibelius. Tammi 1984.

Levas, Santeri: Jean Sibelius 1-2.WSOY 1960-1961.

Andersson, Otto: Jean Sibelius Amerikassa. Otava 1960.

Ekman, Karl: Jean Sibelius ja hänen elämäntyönsä. Otava 1956.

Muuta

Varhaisin säilynyt sävellys "Vattendroppar" - "Vesipisaroita", 1875 viululle ja sellolle (pizzicato)

Helsingin yliopiston kirjasto on käynnistänyt mittavan Sibeliuksen teosten tarkistetun laitoksen toimitusprojektin.Teossarjasta on ilmestynyt ensimmäinen osa 2003 (works for solo voice). Kustantaja on Breitkopf & Härtel.

 

Lähteet

Erkki Salmenhaara: Jean Sibelius. Tammi1984.
Vesa Sirén: Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin. Otava 2000.
Erik Tawaststjerna : Jean Sibelius I - V. Otava 1965-1988.

» Alkuun

Sivun sisältö

» Viulisti-Janne
» Morsian kulttuuriperheestä
» Kullervosta kaikki alkoi
» Ainolan hiljaisuus
» Tuotanto/Ura
» Lisätietolinkit
» Kirjavinkit
» Muuta
» Lähteet
Henkilötiedot

Sibelius, Johan (Jean) Julius Christian
8.12.1865 - 20.9.1957

Arvo:
professori 1916
Ammatti:
säveltäjä
Koulutus:
1885-1889 lakitieteen opintoja Helsingin yliopistossa sekä viulunsoiton ja musiikin teorian opintoja Helsingin musiikkiopistossa
1889-1891 musiikin jatko-opintoja Berliinissä ja Wienissä






| Lähetä sivu tuttavallesi