YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Kaija Saariaho
Pentti Saarikoski
Sylvi Saimo
Esa-Pekka Salonen
Eugen Schauman
Helene Schjerfbeck
Jean Sibelius
Miina Sillanpää
F.E. Sillanpää
Helvi Sipilä
J.V. Snellman
K.J. Ståhlberg
P.E. Svinhufvud
Edith Södergran
Ehdokas Ehdokas

Hella Wuolijoki
1886 - 1954
Niskavuoren luonut kirjailija, poliittinen taustavaikuttaja
Ehdokas numero 99

Ehdokas 99

HELLA WUOLIJOKI

Hella Wuolijoki oli 30-luvun menestynein suomalainen näytelmäkirjailija Niskavuori –sarjoineen. Virolaissyntyinen Ella Murrik loi Juhani Tervapään salanimellä kestosuosion saavuttaneen tuotannon. Wuolijoki toimi myös liikenaisena, poliittisen salongin pitäjänä, Yleisradion pääjohtajana, kansanedustajana ja talvisodan rauhanneuvottelijana.

Useat Wuolijoen töistä pääsivät jo 30-luvulla ulkomaiseen tuotantoon. Juurakon Hulda päätyi amerikkalaisen filmin Tyttö tuli taloon käsikirjoitukseksi. Wuolijoki tunnettiin myös yhteistyöstään Bertolt Brechtin kanssa. Brechtin Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti perustui Wuolijoen näytelmään Sahanpuruprinsessa, jota hän muokkasi pakolaisena Suomessa olleen Brechtin kanssa kesällä 1940.

Vasemmistolaisena vaikuttajana Wuolijoella oli laajat suhteet, liiketoimet puolestaan ulottuivat ennen lamaa Itä-Suomen sahayhtiöistä englantilaisiin liikeyrityksiin. Kansalaissodan jälkeen Wuolijoki toimitti vankileireille kirjeitä ja informoi Neitsytpolun salongissaan ympärysvaltojen edustajia. Wuolijoki kärsi maanpetoksesta saatua vankeustuomiota 1943 - 1944, jonka jälkeen hänet valittiin SKDL:n ehdokkaana eduskuntaan sekä Yleisradion pääjohtajaksi.

Wuolijoen näytelmät ovat olleet herkkiä poliittisille suhdanteille. 30-lukua hallitsivat kansanteatteri, maalaishenki ja sivistysaate, ja sodan jälkeen vasemmistolaisella ideologialla oli käyttöarvoa. Näytelmien saama yleisömenestys sai teatterit hyväksymään uudenlaisen kansankuvauksen. Naiskuvat olivat vahvoja, ja Wuolijoen naiset hallitsivat tietoisesti elämäänsä. Samoja piirteitä löytyy hänen omasta henkilöhistoriastaan.

Syntyi 22.7.1886 Virossa
Kuoli 2.2.1954 Helsingissä


Lähteet:
Pirkko Koski, Kansallisbiografia, SKS
Pekka Lounela, Kansallisgalleria, WSOY

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004