"Sitä paitsi ei sovi unohtaa, että ristiretket olivat enimmäkseen esivallan vastausta siihen, mihin muslimit - oman kunnianhimon ajamina! - olivat syyllistyneet. He olivat ensin ryhtyneet valloitussotiinsa saattaakseen koko Lähi-idän alueen haltuunsa. Läntinen kristikunta vastasi samalla mitalla ja seurauksena oli väkivallan kierre. En siis tahdo puolustaa ristiretkiä, mutta muslimien olisi syytä muistaa, että he yleisesti ottaen toimivat "aloittavana osapuolena"."
Ja sinulle, Harry: historia ei ole ihan noin yksioikoista. Puolustautumiset ja hyökkäykset ristiretkien aikaan eivät olleet "lännen" sotaa "itää" vastaan. Ristiretkien aikana "kristikunta" mm. surmasi omiaan, kun lännestä tulleet rosvojoukot valloittivat Konstantinopolin.
Ristiretkien aikaan 1000-1300 ei kai voitane puhua "kristikunnan" sodasta "islamia" vastaan, vaan ennemminkin yhden alueen sotapäälliköiden pyrkimyksestä saada hallintaansa isompia alueita toisen alueelta. Uskontoja on turha syyttää tai kiittää esim. siitä, että nykyisessä Ruotsissa vahvistuneet sotapäälliköt ottivat Suomen alueen ja sen kaupan haltuunsa ennen Novgorodin sotapäällikköjä. Uskonnolla perusteltiin valloitusretkiä, mutta ne eivät olleet valloitusten syy.
Nykypäivän islamismia tarkasteltaessa on siis hyvä tutkailla nimenomaan 1800-luvulta alkaen vahvistunutta poliittista liikehdintää. Aivan samoin kuin nykypäivän länsimaisen politiikan ja nationalismin juuret ovat pääasiassa 1800-luvulla vahvistuneissa ideologioissa.
Eri ryhmät voivat toki hakea oikeutusta teoilleen kaukaakin historiasta. Esim. serbeille Kosovo Poljen taistelu 1389 oli Jugoslavian hajoamissotien aikaan suuri symboli. Silti varmaan jokainen ymmärrämme, ettei noilla yli 500 vuoden takaisilla taisteluilla ole käytännössä mitään tekemistä tämän päivän maailman kanssa. Sama koskee islamin ja kristityn maailman (mitä nämä sitten ovatkin) väitettyä perustavaa ristiriitaa. Jos ristiriitoja on, ne eivät kumpua vuosisatojen tai -tuhansien takaa.
Historian tulkinta on nykypäivää. Jos halutaan löytää historiasta ristiriitoja, niitä kyllä löydetään. Samoin löyty esimerkkejä "islamin" ja "lännen" vuorovaikutuksesta. Esim. ristiretkien aikaan suuri määrä islamin alueella säilynyttä antiikin kulttuuriperintöä siirtyi Eurooppaan. Tavallaan saamme siis kiittää islamia (mitä tämäkään sitten tarkoittaa) nykyisestä korkeasta tieteellisestä ja teknisestä tasostamme.
keskiviikkona 27.01.2010
"Sitä paitsi ei sovi unohtaa, että ristiretket olivat enimmäkseen esivallan vastausta siihen, mihin muslimit - oman kunnianhimon ajamina! - olivat syyllistyneet. He olivat ensin ryhtyneet valloitussotiinsa saattaakseen koko Lähi-idän alueen haltuunsa. Läntinen kristikunta vastasi samalla mitalla ja seurauksena oli väkivallan kierre. En siis tahdo puolustaa ristiretkiä, mutta muslimien olisi syytä muistaa, että he yleisesti ottaen toimivat "aloittavana osapuolena"."
Ja sinulle, Harry: historia ei ole ihan noin yksioikoista. Puolustautumiset ja hyökkäykset ristiretkien aikaan eivät olleet "lännen" sotaa "itää" vastaan. Ristiretkien aikana "kristikunta" mm. surmasi omiaan, kun lännestä tulleet rosvojoukot valloittivat Konstantinopolin.
Ristiretkien aikaan 1000-1300 ei kai voitane puhua "kristikunnan" sodasta "islamia" vastaan, vaan ennemminkin yhden alueen sotapäälliköiden pyrkimyksestä saada hallintaansa isompia alueita toisen alueelta. Uskontoja on turha syyttää tai kiittää esim. siitä, että nykyisessä Ruotsissa vahvistuneet sotapäälliköt ottivat Suomen alueen ja sen kaupan haltuunsa ennen Novgorodin sotapäällikköjä. Uskonnolla perusteltiin valloitusretkiä, mutta ne eivät olleet valloitusten syy.
Nykypäivän islamismia tarkasteltaessa on siis hyvä tutkailla nimenomaan 1800-luvulta alkaen vahvistunutta poliittista liikehdintää. Aivan samoin kuin nykypäivän länsimaisen politiikan ja nationalismin juuret ovat pääasiassa 1800-luvulla vahvistuneissa ideologioissa.
Eri ryhmät voivat toki hakea oikeutusta teoilleen kaukaakin historiasta. Esim. serbeille Kosovo Poljen taistelu 1389 oli Jugoslavian hajoamissotien aikaan suuri symboli. Silti varmaan jokainen ymmärrämme, ettei noilla yli 500 vuoden takaisilla taisteluilla ole käytännössä mitään tekemistä tämän päivän maailman kanssa. Sama koskee islamin ja kristityn maailman (mitä nämä sitten ovatkin) väitettyä perustavaa ristiriitaa. Jos ristiriitoja on, ne eivät kumpua vuosisatojen tai -tuhansien takaa.
Historian tulkinta on nykypäivää. Jos halutaan löytää historiasta ristiriitoja, niitä kyllä löydetään. Samoin löyty esimerkkejä "islamin" ja "lännen" vuorovaikutuksesta. Esim. ristiretkien aikaan suuri määrä islamin alueella säilynyttä antiikin kulttuuriperintöä siirtyi Eurooppaan. Tavallaan saamme siis kiittää islamia (mitä tämäkään sitten tarkoittaa) nykyisestä korkeasta tieteellisestä ja teknisestä tasostamme.
– Uskonnoton (ei varmistettu)