maanantaina 17.10.2011

Itse olin ennen suuresti vastaan kannabista ja kaikkia muita huumeita tasarvoisesti, kunnes sitten tutustuttuani uusiin ihmisiin, jotka siis käyttivät kannabista päivittäin ja kuukausien vierestä seuraamisen ja paheksumisen jälkeen päätin itsekkin kokeilla miltä se tuntuu, koska olinhan jo itse nähnyt että haittavaikutuksia sillä ei ainakaan kerta kokeilulla ole.

Kokeiltuani kannabista ensimmäisen kerran minua alkoi hävettämään suuresti se kuinka olin aijemmin kavereilleni puhunut "järkeä päähän" ja ollut todella suuressa vastarinnassa sitä vastaan ja jopa halveksunut (nykyisiä) ystäviäni sen käyttämisestä. Hävetyksen määrä kun tajusin ollessani väärässä oli suuri ja kun nyt mietin miksi ajattelin niin, hoksasin että sieltä se varmaan ylä-asteen terveystiedon tunneilta näistä "ensimmäinen kannabis piikki voi tappaa" otsikoiden alta luetuista propaganda raamatuista on kotoisin. Oloni oli yksinkertaisesti, petetty, huijattu ja kaiken lisäksi tyhmä yhtäaikaa ja sen päivän jälkeen olen osannut muodostaa omat mielipiteeni asioista ja huumeista, myös paljon vahvemmista kuin kannabis ja tiedän nyt, omen kokemukseni kautta mikä niistä on paha ja mikä pahempi.

En tietenkään väitä että kannabis olisi vaaraton, mutta vähemmän vaarallinen kuin esim. alkoholi, tupakka tai edes kahvi. Olen ollut kannabiksen käyttäjä nyt noin 5 vuotta ja matkani varrella olen myös huomannut, että se todellakin vaikuttaa muistiin negatiivisesti, ainakin minun kohdallani, mutta kun tajusin että muistini alkaa pätkimään vähensin, sillä eihän vähentäminen ole lainkaan ongelma kun ei kannabis "koukuta" ainakaan fyysisesti.

Kannabiksesta vahvempiin aineisiin siirtyminen yleensä johtuu siitä että kannabista ei sen LAITTOMUUDEN takia ole saatavilla tai sitten persoona joka vahvempiin siirtyy on ns. henkisesti heikko, eikä tiedä mikä on itsellensä hyväksi ja mikä ei. Ei osaa vetää rajoja itselleen, vaan odottaa että joku ylempi taho niin tekee.

Olen itse kannabiksen päivittäis käyttäjä, voin aina lopettaa jos tarve vaatii ja joskus teen niin vain hakeakseni omia rajojani, huvikseen. Olen myös katsellut vierestä kavereiden elämää jotka käyttävät ns. vahvoja huumeita, kuten subutexia mutta eivät silti ole koukussa aineeseen, vaikka on tieteellisesti todistettu sen aiheuttavan pahoja henkisiä ja fyysisiä viroitus oireita.

Kaiken tämä yhteen vetäen, olkoon huume mikä tahansa, sitten vahva, harmiton, mieto tai vaarallinen, ovat huumeet oikein käytettynä melko vaarattomia ja riippuvuus on kiinni siitä mitä meillä jokaisella on korvien välissä. Toiset jää koukkuun ja toiset nauraa koko koukulle, osaa vetää rajan itselleen.

Mielen vahvuutta ihmiset, mielen vahvuutta.

Over and out. :)

Vastaa

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Muualla Yle.fi:ssä