Ajatuksia herättävä näytelmä. Minut pysäytti eritoten kolmen pojan isän kommentti ihmisen vapaaseen valintaan. Hän kysyi, että missä oli hänen vapaa valintansa kun valittavana oli yksi kolmesta lapsesta. Jokainen pojista pyysi:"Isä, ota minut". Kuka meistä pystyisi valinnan tekemään, en minä ainakaan. Olisiko kyse vapaasta valinnasta???
Myös loppu aiheutti suuren myllerryksen mielessäni. "Totesimme Jumalan syylliseksi", mitä me nyt teemme? Ja mikä oli vastaus. "Rukoilemme".
Elikä, onko kuitenkin niin, että suurimman hädän hetkellä turvaudumme Jumalaan?
Omassa elämässäni olen huomannut näin olevan.

– Äippä (ei varmistettu)