Voi voi,

nyt taidan aivan kunnolla ymmärtää, mitä oma (A-klinikan) terapeuttini tarkoitti, kun hän (kuuden viikon Järvenpään sosiaalisairaalassa tapahtuneen) raitistumisjakson jälkeisestä ajasta sanoi, että ensimmäisenä vuotena puhuin vankalla rintaäänellä juomisesta ja juomattomuudesta ja juomisen syistä jne jne jne, erinomaisen asiantuntevasti muka, hah.

Vaan kun kuulemma millään näistä puheistani ei ollut mitään kosketuskohtaa minuun itseeni - ja minähän se olen ainoa, joka siihen juomattomuuteen saatoin vaikuttaa. Onneksi se kosketuskohtakin sittemmin sen ensimmäisen raitisteluvuoden jälkeen löytyi...

Siispä: kysymykseen "mutten kun tekee juomista mieli, minkä sille voi", ainoa vastaus on, että voi sille: ole juomatta, sinä ihan itse. Kukaan muu ei sitä kurkkuusi kaada,

Kuuntelepa Marjo joskus itseäni, nythän sinulla on siihen töllön ja videoitten kautta erinomainen tilaisuus. Ja ajattele edes joskus ennen kuin puhut...

tervehtien

kaarin

Ps. Olin tuolloin 35vee, nyt 62vee, ja olen muuten pysynyt täysraittiina. Ja tämänkin tiedät: ehdottomasti kannatti lopettaa!!!

– Yks vaan niistä entisistä juopoista (ei varmistettu)