Ensimmäinen patriarkka Aabraham muutti tälle alueelle noin 2000 e.Kr. Patriarkoilla oli suuri vaikutus maassa, vaikka Vanhan testamentin mukaan he elivät "muukalaisina" siellä. He asuivat maassa noin vuoteen 1720 e.Kr. asti, jolloin vaikea nälänhätä alueella aiheutti, että useammat muuttivat Egyptiin (tästä kerrotaan kertomuksessa Joosefista). Juutalaiset olivat määräävä kansa alueella noin 1310 vuotta (mahd. 1470 vuotta, jos lasketaan patriarkkojen ajat). Vaikka suuri osa kansaa vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan, mikä kesti 70 vuotta, olivat juutalaiset enemmistönä maassa vuodesta 1240 e.Kr vuoteen 70 j.Kr. On ilmeistä, ettei mikään muu kansa on hallinnut tätä aluetta kauemmin. Palestiinan alue on kuulunut arabeille 465 vuotta eli kolmasosa edellisestä luvusta. Muslimien hallinnassa alue on ollut yhteensä 1194 vuotta eli vähemmän kuin edellä. Näin ollen juutalaisilla on historiallisesti vankat juuret tähän maahan.
Jos väitetään, ettei juutalaisilla meidän aikanamme ole oikeutta maahan, koska se on sitä ennen kuulunut muille kansoille, voidaan esittää kaksi näkökohtaa:
1. Kanaanilaiset olivat vuorostaan aikoinaan valloittaneet maan muilta. Ja niin voidaan mennä taaksepäin ajassa, kunnes tapahtumat katoavat historian hämäryyteen. Tuskinpa minkään maan kansa on asunut omalla alueella aikojen alusta. Tämän mukaan tämän ajan kartat muuttuisivat melkoisesti, koska tuskinpa kellään olisi oikeutta asua nykyisillä alueilla.
2. Jos juutalaisilla ei olisi asumisoikeutta alueella, niin miksi arabeilla olisi oikeus siihen, koska arabit aikoinaan valloitti maan roomalaisilta. Toisin sanoen logiikka kääntyisi yhtä paljon palestiinalaisia vastaan kuin juutalaisia vastaan.
Yleensä katsotaan, että periaatteessa jokaisella kansalla on oikeus omaan maahansa

– Anonyymi (ei varmistettu)