Väärä kuva isistä huoltokiistoissa
sunnuntai 13.12.2009.
Yleisöltä Hiljattain julkaistussa Markku Salon kirjassa kerrotaan narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa. Samaa aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.
Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä..Paaosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.
Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman, 2053 norjalaista käsittävän tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia. Vastaavia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa.
Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42% pitkien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.
Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42% on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon enää sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?
Miksi Salon näkemys poikkeaa niin huomattavasti tieteellisten tutkimusten tuloksista? Vastaus on, että Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on vääristynyt. Hän ei ole tehnyt asiasta tieteellistä tutkimusta, vaan ainoastaan havaintoja mutu-tuntumalla. Hänellä ei ole käyttäytymis- eikä lääketieteellistä koulutusta, johon perustaa arvionsa.
Salo avustaa usein isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua. Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaana olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen häiriöiseksi ilman dokumenttia siitä on epäeettistä, eikä pohdintoja pitäisi kohottaa yleiselle tasolle.
Anja Hannuniemi oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula
---
maanantaina 15.08.2011
Väärä kuva isistä. Pohjalainen lehti 13.12.2009.
Väärä kuva isistä huoltokiistoissa
sunnuntai 13.12.2009.
Yleisöltä Hiljattain julkaistussa Markku Salon kirjassa kerrotaan narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa. Samaa aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.
Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä..Paaosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.
Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman, 2053 norjalaista käsittävän tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia. Vastaavia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa.
Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42% pitkien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.
Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42% on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon enää sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?
Miksi Salon näkemys poikkeaa niin huomattavasti tieteellisten tutkimusten tuloksista? Vastaus on, että Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on vääristynyt. Hän ei ole tehnyt asiasta tieteellistä tutkimusta, vaan ainoastaan havaintoja mutu-tuntumalla. Hänellä ei ole käyttäytymis- eikä lääketieteellistä koulutusta, johon perustaa arvionsa.
Salo avustaa usein isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua. Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaana olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen häiriöiseksi ilman dokumenttia siitä on epäeettistä, eikä pohdintoja pitäisi kohottaa yleiselle tasolle.
Anja Hannuniemi oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula
---
.
– Anonyymi (ei varmistettu)