tiistaina 14.12.2010

Jo vuosituhannen alusta asti suomessa on käytetty käsikäyttöisiä heinäpaalaimia. Heinä paanu/paali oli suunnilleen saman kokoinen kun sarjassa nähty, sillä erolla, että paanu on sidottu rautalangoilla ja päässä on ollut pahvilappu, johon on merkitty paanun paino. (n.30-40 kg).Kansallismuseon kuva-arkistosta löytyy kuvia, jossa hevoset sodassa seisovat heinäpaalejen keskellä. Heinät on paremmin kulkeneet sota-aikana mukana näin. Toki myös irtoheinää on ollut ja niitä on käyty myös varastamassa talojen pelloilta heinäsuovista. Esim. Eurajoen museosta löytyy käsikäyttöinen heinäpaalain. Käykää tutustumassa. T-Fordi on lanseerattu 1908 ja siinä on ollut jo kumipyörät. Autot kun rantautuivat suomeen, niin siitä asti on myös ollut hevoskärryissä kumipyöriä. Ja meidän oma Nokia on perustettu1904 ja v.-32 on aloitettu henkilöautonrenkaiden valmistus.Myös nokian Paavo-pyörät on nimenomaan heinäkärryihin ja muihin hevoskärryihin tehtyjä kumipyöriä ja nokia selvittelee minulle tällä hetkellä sitä koska niiden valmistus on aloitettu. Sen tiedän, että jo 20-30 luvulla valmistettuja valurautaisia akseleita ja vanteita joihin rengas on kiinnitetty, niin näitä akseleita pyörineen on käytetty paljon hevosvetoisissa kärryissä. Toki sodassa oli myös paljon puupyöräsiä hevoskärryjä, ja näistä kaikista löytyy myös kuvia museoista ja kirjoista.

Vastaa

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Muualla Yle.fi:ssä