Yle ansaitsee taas kerran täyden kiitoksen vaikean asian esilleottamisesta ja ohjelmaksi tekemisestä. Ja sitten Jörn Donner. Hän on pätevä ja osaava persoona. Ulosantinsa on heikko ja häiritsee seuraamista ajoittain pahasti. Nyt toinen osa oli hieman parempi ja sitten taustamusiikki on kauttaaltaan liian kovaa. Donner on oikea henkilö tällaisen ohjelman tekemiseen, hänellä on riittävä historiallinen tietämys, kosmopoliittina on M:n veroinen. Ja nythän on kyse juuri hänen näköisestään Mannerheimista. Tämä on paljon tärkempi näkökulma, kun niilla "historioitsijoilla" jotka ovat M:n tekoja käsitelleet hänen alkuajoistan. Alaisia, työtovereita, sukulaisia vailla historian käsitystä. Jos me olisimme joutuneet odottelemaan "isänmaallisten" ohjaajan ja tuottajan hengentuotetta, filmiä, niin kyllä hakotielle meno olisi vain lisääntynyt. Onhan siellä jo juoksuhauta kaivettuna jonnekin korpeen. Vielä teille oikean totuuden omaajille tiedoksi, sisällissodan "totuus" oli voittajaksi julistautuneiden kertomusta, joka väisteli totuutta taitavasti. Jopa niin, että valkoisten taiteilijat ja tiedemiehet pitäytyivät yli kaksikymmentä vuotta poteroissaan ja vasta ns.jatkosodan jälkeen on muunkinlaista totuutta todettu olevan. Jäädään siis mielenkiinnolla odottamaan ja seuraamaan Donnerin koko ohjelman loppuun ja keskustellaan sitten lisää.

– Anonyymi (ei varmistettu)